perjantai 30. lokakuuta 2015

Koiraesittely 3/5 - Masse

Seuraavaksi esittelen meidän ainoan koiran joka on ihan Suomi-koira - ja Kennelliiton rekisteröimä. Vuorossa siis Masse. Massen ihan oikea nimi on Maserati joka lyhennettiin Masseksi. Aika vähän tuota nimeä tulee käytettyä - lempinimiksi on vakiintunut moni mäyräkoira johdannainen sana. Mäyrä, Mäy, MäyMäy, Myy, Myyrä.
Masse on tullut meille kahdeksan viikkoisena pentuna suoraan emonsa hoivista. Pentueessa oli yhteensä viisi penikkaa. Kävimme tutustumassa Masseen ja pentuihin heidän ollessa kuukauden vanhoja ja valikoimme viisikosta omamme. Massen rotu on pitkäkarvainen kääpiömäyräkoira mutta noista mitoista hän ulos kasvoi - siitäkin huolimatta että sekä isä, äiti ja sisarukset ovat pieniä. Meitä ei tuo asia haitannut sillä jalostustoiminta tai näyttelyt ei kiinnosta. Ihan kotikoiraa haimme ja sellaisen saimme. Olin ihastunut mäyräkoiriin rotuna jo aiemmin ja innostus kasvoi entisen esimieheni vaikutuksella. Heillä oli yhteensä kolme kääpiömäyristä joita hoidin aikanaan paljonkin omistajien matkustaessa. Päätin silloin että kun oma elämäntilanne antaa myöden taas koiranpidolle niin mäyris on valinta.

Sukkasaalis. 
Masse on luonteeltaan aika hellyyttävä seurakoira. Tykkää ihmisistä todella paljon ja onkin aina se meidän koirista joka haluaa omia kaikki vieraat ja liimautua heidän syliin. Kotosalla myös seurailee perheenjäseniä ja viihtyy vieressä sohvalla - ja yöt kainalossa sängyssä. Kyllä nuo mäyräkoirien luonteenpiirteet kovasti tässäkin yksilössä on näkyvillä; itsepäisyys, itsenäisyys ja lahjomattomuus. Oman tiensä kulkija. Massella on mäyrismäiseen tapaan joskus taipumus ottaa asioita vähän liian vakavasti josta seuraa mulkoilua sekä yleensä mielenosoitusmielessä tehnyt kuset lattialle. Jos vesikuppi on unohtunut täyttää voi olla aivan varma että kupin vieressä lainehtii pissaa. Masse tottelee - kun tottelee. Yleensä ei. Neuvotteleminen ei onnistu vaan asiat tapahtuu silloin kun ne Masselle sopii.
Ehkä ärsyttävin tapa, mäyräkoirille ominainen, on haukkuminen. Masse vahtii - paljon, oli syytä tai. Joka päiväiset tutut asiat nyt vaan täytyy haukkua, tuttujen naapureiden liikkeet pihassa, auton valot ikkunassa, tuulen suhina pihalla. Yleensä Masse haukkuu jo ihan varuulta - kun ovi koira-aitaukseen aukeaa voi alkaa haukkumaan siltä varalta että pihassa onkin joku vieras. Koskaan ei ole mutta haukkumatta ei voi jättää. Muille koirille kotonakin pitää säännöllisesti haukkua, varsinkin siinä tilanteessa jossa kaksi muuta koiraa päättää leikkiä keskenään - silloin todellakin täytyy mennä seisomaan viereen ja haukkua. Haukkua pitää myös silloin kun omistaja syystä tai toisesta ei ole juuri nyt tässä hetkessä valmis viihdyttämään tai huomioimaan.

Masse tulee hienosti toimeen muiden koirien kanssa vaikka Jimin meille saapuessa olikin alkuun hankaluuksia koirien keskisissä väleissä. Lempparikaveri omasta porukasta on Arttu jota Masse suorastaan palvoo. Omistushaluinen Masse saattaa kyllä olla, omasta ihmisestä ja omista tavaroista. Jos olen itse sairaana Masse vaistoaa tämän kyllä ja aloittaa melkoisen oman ihmisen vahtiprojektin. Leimautuu kylkeen kiinni ja tuijottaa lähestyvät muut koirat alimpaan helvettiin - ei mitään asiaa ole tulla kun äiti on kipeä. Puolensa pitää kyllä asiassa kuin asiassa jos tarve vaatii. Sukat on oikeastaan Massen lempiriistaa ja niitä pöllitään ja kannetaan jos joku unohtaa sukkansa lojumaan saataville. Muita lempijuttuja Massella ihmisten, haukkumisen ja Artun lisäksi ei oikeastaan ole. Aikaisemmin oli sauna ja uinti mutta näitä on jouduttu rajoittamaan iho-ongelmien vuoksi. Metsässä Massea voi huoletta pitää irti, kulkee perässä, kaivaa kuoppia mutta ei kauaksi omistajista lähde. Masse on hyvin säänkestävä koira eikä ulkoilua haittaa oli sitten sade, pakkanen tai helle.

Vakavailme - luu. 
Terveydellisiä ongelmia meillä on jossain määrin ollut. Ihottumasta Masse on kärsinyt jo pidempään, välillä enemmän ja välillä vähemmän. Asiaa on tutkittu eläinlääkärissä myös mutta selitystä ei ole oikein löytynyt. Yksi selkeä tekijä oli kosteus ja huomasimme kun Masselle annettiin banni saunasta ja kesäisin uimista rajoitettiin ongelma parani. Onhan tuolla ylipainoa kertynyt myös alkaen siitä kun koira steriloitiin vuoden vanhana.

Mäyrikset on kyllä hauskoja koiria mutta aika usein ihmiset luulee niistä jotain muuta kun ne on. Hauska ulkomuoto, pieni koko - se ei kuitenkaan tarkoita sitä että nämä koirat ihan kaikille sopii. Luonne on luja ja kova mikä vaatii omistajaltaan osaamista. Vahtiviettinen koira ei ehkä ole se paras vaihtoehto kerrostaloon vaikka kokonsa puolesta oiva vaihtoehto kaupunkikoiraksi onkin.

Masse vaihtaa kotia joskus tulevaisuudessa - ei siksi että me luopuisimme vaan vanhimman poikani kanssa heillä on erityinen side. Poikani valitsi Massen silloin siitä viiden penikan pentueesta ja ovat olleet parhaita kavereita siitä lähtien. Poika on uhannut viedä Massen mukanaan kun kotipesästä lentää - onneksi siihen on vielä (toivottavasti) aikaa ja poika sekä koira pysyvät täällä emon katon alla vielä pitkään.










2 kommenttia:

  1. Aivan ihana Masse <3_<3 Meidän taloudesta löytyy pitkäkarvaisia myyrälöisiä kaksin kappalein, tässä heidän esittelysivunsa http://avaruusponi.blogspot.fi/p/the-dogs.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja samat takaisin! Ihania Mäyriä teillä :)

      Poista