Miio lääkärissä (ja miksi olen sitä mieltä että koirat pitää sterkata/kastroida)

Tänään oli päivä jota on sekä odotettu että jännitetty. Miio-vanhus-bassetilta löytyi jokin aika sitten ihan yllättäen nisäkasvain. Ilmeisesti aika nopsaan tullut kun ennen ei oltu huomattu. Aika isokin se oli, kaksi euroinen havannoi kokoa. Ei mennyt pitkään kun löytyi toinen, huomattavasti pienempi, mutta kuitenkin. Kun kyseessä on vanhempi koira, sterkkaamaton niin huolihan siinä iski.

Syy miksi emme steriloineet Miioa kun meille tuli (kaikki muut koirat on sterkattu/kastroitu) oli että koira oli jo 7,5 vuotta meille tullessaan kohta kaksi vuotta sitten. Bassetit eivät ole pitkäikäisiä koiria joten ikää jo on. Lisäksi Miiolla on tehty monet pennut joten koko vatsa ja tissit melkein viistää maata. Keskustelimme tuolloin eläinlääkärin kanssa asiasta. Ottaen huomioon koiran iän ja sen että narttukoirien sterkkaus on aika iso proseduuri päädyimme että emme Miio steriloi. Vaakakupissa kuitenkin painoi myös tieto siitä että kohtutulehdus on varsin yleinen sterkkaamattomilla nartuilla ja helpostihan se hengen vie. Eniten kuitenkin meitä asiassa mietitytti että Miio oli jo iäkäs meille tullessaan ja tiedossa oli että yhteinen taival voi olla lyhyt. Meillä ei ole vaaraa vahinkopennuista joten päätimme että jätetään sterkkaamatta.

Muuten en kyllä ymmärrä, miksi ihmiset eivät koiriaan sterkkaa. Ok - jotkut nyt niitä pentuja haluaa maailmaan tuottaa vaikka maailmassa on kodittomia koiria paikat pullollaan. Mutta sellaiset ihmiset jota eivät halua mainetta ja mammonaa saavuttaa pennuttamalla koiriaan - en tajua miksi niitä ei sterkata. Varsinkin miehet jotka vastustavat uroskoirien kastrointia aivan kiihkona koska "koira silvotaan ja siltä menee miehuus" on ihan käsittämättömän hölmöjä. Koirien leikkaaminen on koirien terveyden kannalta järkevää, oli kyseessä uros tai narttu. Esimerkiksi juuri Miion tapauksessa - vanhemmat sterkkaamattomat nartut ovat suurin riskiryhmä näissä nisäkasvain jutuissa. Kohtutulehdus helposti vie koiran hengen - ja sterkkaamalla narttu päästään siitäkin riskistä. Oikeestaan, mitäpä minä näitä etuja täällä listaamaan kun varsin pätevä sivusto kertoo asioista täällä. Maailmaan syntyy jatkuvasti lisää ja lisää vahinkopentuja. Niitä kutsutaan jopa hassun hauskalla nimellä "rakkauslapset" kun niitä sitten kaupataan Keltaisessa Pörssissä ym eteenpäin. Näille vahinkopentueille ei ole mitään tarvetta tai tilausta. Miksi ei pidetä huolta ettei niitä tule - ja samalla huolehdita koiran terveydestä?

Mutta palataan asiaan eli Miion lääkäriretkeen. Kun nuo kasvaimet löytyi otin tietenkin heti puhelinta käteen ja paniikissa soitin ystävälleni joka sattuu myös eläinlääkäri olemaan. Sovimme käynnin tälle päivämäärälle jossa katsottaisiin ensin Miiosta keuhkoröntgenkuvat mahdollisten etäpesäkkeiden varalta. Jos sellaisia olisi, ei leikkauksessa olisi järkeä. Sen vaihtoehdon tapahtuessa Miio saisi hömpsöttää niin pitkään kuin jaksaa. Jos taas röntgenissä ei mitään näy - kasvaimet leikattaisiin pois ja Miio jatkaisi hömpsöttämistään vielä pitkään. Eläinlääkärimme kuitenkin kertoi että on hyvin epätavallista että nisäkasvaimet ovat pahanlaatuisia ja etäpesäkkeitä tehneitä - joten hyvin toiveikkain mielin pääsimme sitten odottamaan tätä päivää.

Uutiset tänään eivät olleet hyviä - mutta eivät huonojakaan. Kitukuukausi on edessä. Miioa ei leikattu. Röntgenissä näkyi jotain ylimääräistä pimpulaa keuhkoissa - mutta ei kuitenkaan mitään niin selvää että sen olisi voinut suoraan todeta olevan etäpesäke tai muutama sellainen. Jotain pientä kuitenkin mikä vanhemman koiran ollessa kyseessä voi merkitä ihan vaaratontakin asiaa. Pienen pohdinnan jälkeen päädyimme että odotamme kuukauden. Sitten otetaan kuvat uudelleen - jos pimpulat ovat kasvaneet niin sitten taitaa olla niin että etäpesäkkeistä on kyse. Jos eivät ole kasvaneet on vaarattomasta asiasta kyse - ja sitten leikataan nisäkasvaimet pois. Emme halunneet nyt leikkausta tehdä sillä jos keuhkopimpulat osoittautuvatkin etäpesäkkeiksi - olisi tehty leikkaus ollut turha rasite koiralle. Vanhaa koiraa emme halua rasittaa tarpeettomilla hoidoilla - emmekä aio ylihoitaa. Muutaman kuukauden lisäajan ostaminen koiran elämään rankkojen hoitojen muodossa ei vain tunnu järkevältä. Joskus se ratkaisu on kuitenkin tehtävä ja koira päästettävä pois. Miion kohdalla nyt onneksi ei sitä tarvitse miettiä vielä. Kuukauden päästä olemme viisaampia asian kanssa.

Olemme muuten Käpälämäen uskollisia asiakkaita. Klinikoilla on joustavat aukioloajat, valmiudet hoitaa isompiakin juttuja, hyvä henkilökunta sekä rescuekoiraystävällisyys on itselleni lähes ykköskriteeri kun eläinlääkäriä valitsen. Valitettavasti niitäkin eläinlääkäriasemia löytyy kenellä on varaa kääntää pois bisnestä haukkumalla lyttyyn rescuetoiminnan kautta Suomeen adoptoidut koirat.

Huomenna on iloisten uutisten koirapäivä - siitä lisää myöhemmin sitten.