maanantai 30. tammikuuta 2017

Kommenttikenttä ei petä

Iltalehden ILTV oli eilen paikalla, kun Rescueyhdistys Kulkureiden lento Bukarestista saapui Helsinki-Vantaalle. Yhdistyksen aktiivien mukana saapui Suomeen 17 koiraa,  joita omistajat olivat vastaanottamassa kentällä. Entisillä kodittomilla koirilla oli kääntymässä uusi sivu elämässä; pois koiria kohtaavan väkivallan keskeltä surkeista oloista. ILTV seurasi yhden koiran ja uuden omistajan ensikohtaamista kentällä. Katso pätkä täältä.

Suomalainen koira ei pasko?
Iltalehti jakoi kuvaamansa lyhyen pätkän myös Facebook sivuillaan ja videon alle kertyneiden kommentteja lukiessa ei voi kuin taas ihmetellä, miten tietämättömässä ja välinpitämättömässä kuplassa moni elää koskien rescuetoimintaa. Jos asioista ei ole tietoinen ja uteliaisuuttaan kommentoi hieman kärjistäen tai mutulla; aina voi ottaa asioista tarkemmin selvää ja omaksua annetut faktat. Silmät saattaa avautua kun oikeasti ottaa asioista selvää. Nämä kuvakaappaukset ovat tuolta Iltalehden Facebookista napattuja, otteita todellisesta elämästä. Eihän tämä suinkaan ensimmäinen kerta ole kun vastaavaan törmää. Fifirock-blogissa asia nostettiin esiin aikaisemmin ja kyllä; ihan samat harhaoletukset, väheksymiset ja vittuilut ne nyt vain vuodesta toiseen esiintyy rescuetoimintaan liittyvissä keskusteluissa. Kaikkien ei tarvitse rescuetoiminnan kanssa samaa mieltä olla, mutta suotavaa kuitenkin olisi että keskusteluissa perehdyttäisiin faktoihin. Inttäminen ponnekkaasti kuinka rescuekoirat tuovat tauteja, koirat ovat sairaita ja hulluja, kukkahattutädit ovat idiootteja, kulkukoiraongelma ratkeaa tappamalla koirat ja yhdistysten pitäisi toimia paikan päällä eivät vain johda mihinkään. Eikä unohdeta sitä kuinka Suomessakin on valtava kodittomien koirien ongelma ja vanhuksetkin voi huonosti. Rescuetoiminta kannattaa tietenkin rinnastaa pentutehtailuun ja salakuljetettaviin sairaisiin pentuihin ihan asiaa miettimättä tai faktoja selvittämättä.

Evirasta? 



Trump. (???) 
Vanhukset varmasti Suomessa voivatkin huonosti kuten moni muukin, mutta kodittomien koirien ongelmaa meillä ei ole. Kissat asia erikseen. Kun alkaa argumentoimaan kuinka Suomessa on valtava ongelma kodittomien koirien kanssa, kannattaa vaikka ensin käydä tutustumassa eläinsuojelutahojen ja löytöeläintalojen nettisivuihin ja katsoa, kuinka paljon koiria niissä kodittomina on. Löytyikö yhteensä koko maasta yli kymmenen? Voi myös miettiä kuinka usein tuola kylillä pyöriessä matkalla sattuu näkymään puun alla värjöitteleviä hyljättyjä pentukoiria pahvilaatikossa, kuinka usein vastaan tulee ruokaa etsivä yksinäinen koira tai kuinka tuttu näky kaatopaikoilla on koiralaumat. Eläinsuojelullisissa asioissa myös meillä on koiriakin koskien paljon parannettavaa, mutta kodittomien koirien ongelmaa meillä ei ole. Hirveän hedelmällistä ei myöskään ole se, että kritisoidaan jonkun muun valitsemaan hyväntekeväisyyskohdetta ja asetetaan viivalle kohteita, mitkä nyt omasta mielestä ovat parempia. Jokainen tavallaan - pääasia lienee on, että on valmis auttamaan edes jotain?

Vastuullisen rescuetoiminnan rinnastaminen pentutehtailuun on niin kaukana toisistaan kuin olla ja voi. Toisessa toiminta tähtää kestävään eläinsuojelutyöhön ja eettisyyteen vapaaehtoisvoimin - toisessa taas koiria teetetään liukuhihnalla myytäväksi motiivina raha. Kumpihan on kumpi?

Missä niitä on omasta takaa? Ja kuka kinuaa rahaa? 

Armelias, asianmukainen lopetus olisikin monelle koiralle lottovoitto. Kituminen ja paleltuminen kuoliaaksi on kuitenkin todennäköisempää, unohtamatta esim myrkytystä, polttamista tai hirttämistä. (ps koira on hyvin sopeutuvainen eläin. ps ps moni hyljätty koira on entinen kotikoira. Enemmän se elämä muuttuu silloin, kun kotoa koira hyljätään kadulle pakkaseen tai täydelle tarhalle kuin silloin, kun se saa uuden kodin) 


Laatukommentti. Säihkysilmätytöt on pahveja, jotka koskaan eivät ole ulkomailla
departuresaulaa pidemmälle päässeet. 
Väite siitä, että rescuetaustaiset koirat tuovat Suomeen tauteja ei perustu mihinkään muuhun kuin oletukseen, että se on mahdollista. Tottakai se on. Tämä onkin syynä siihen, miksi vastuulliset rescuetoimintaa harjoittavat tahot kiinnittävät erityistä huomiota tuotavien eläinten terveyteen, ovat rekisteröityneet Eviraan kaupalliseksi maahantuojaksi ja koirista tehdään vaaditut TRACES ilmoitukset. Unohtamatta testejä useiden tarttuvien tautien varalle ja kattavia rokotusohjelmia. Evira julkaisee vuosittain raporttia koskien eläintauteja Suomessa. Rescuetoiminnan kautta Suomeen kotiutuneita koiria ei näissä mainita. Syy lienee on, ettei näitä pelättyjä tauteja ole koskaan kuitenkaan tullut vaikka niihin jaksetaan aina keskusteluissa vedota että näin on takuulla käynyt. Rescuekoirien moniongelmaisuutta jaksetaan myös toitottaa. Jos rescuekoiran omistajalla ei tälläistä kerrottavaa ole, niin silloin kyse on kaunistelusta sillä eihän se mitenkään voi olla mahdollista ettei rescuetaustainen koira olisi jollain tapaa sekaisin. Mahdollisia ongelmia tuskin kukaan kiistää ja tokihan niitä voi olla - omalle kohdallekkin sattunut hieman haasteellisempi tapaus hyvin helppojen joukossa, mutta yleistäminen siitä että asia lähtökohtaisesti on näin ei nyt vaan ole koko totuus asiasta.

Pliis ja huoh. Todellakin. 
"Auttakaa sielä paikan päällä" hokema toistuu jatkuvasti näissä keskusteluissa. Kuitenkaan ei asia sen vertaa kiinnosta, että jälleen tutustuttaisiin siihen mitä rescuejärjestöt tekee. Auttaminen paikan päällä ei ehkä täällä Suomessa näy katukuvassa kuten adoptoidut koirat, mutta esimerkiksi tutustumalla järjestöiden nettisivuihin siitä saakin ihan eri kuvan. Sterilointiohjelmat, tuki paikallisille toimijoille, valistuskampanjat; nämä ovat kaikki auttamista paikan päällä. Sitä tapahtuu vaikka se ei tänne konkreettisesti näy. Kohdemaiden koiraongelmien ratkaisu ei koiria tappamalla vähene. Onhan näitä joukkotappamisohjelmia kokeiltu. Ei ole toimineet. Koirien tappaminen ei muuta ihmisten asenteita. Se tyhjentää kadut ja tarhat hetkeksi. Koirien hylkääminen kuitenkin jatkuu ja kaduille dumpatut koirat alkavat lisääntyä. Pian ongelma on taas sama. Valistus ja steriloinnit ovat se avain tähän asiaan. Sitä koiran hylkääjää ei muuten myöskään yhtään kiinnosta sen koiran kohtalo. Ei niitä hyljätä siksi että nurkalla on odottamassa joukko suomalaisia kukkahattutätejä valmiina pelastamaan koiran. Hyvin tuskainen kuolema on todennäköisempi vaihtoehto koiralle joko rankkurien käsissä pesäpallomailalla, nääntyminen tai piikki tappotarhalla (jos hyvä tuuri koiralle käy). Jos koiralle nyt kuitenkin sattuu se häviävän pieni mahdollisuus, että eläinsuojelijoiden huomaan päätyy ja lopulta löytää uuden kodin Suomesta - se on konkreettinen apu sille koiralle vaikka ei ongelmaa kokonaisuudessa ratkaisekaan.

Ps. Niin autetaankin. Ja moni joka toimii ulkomaille suuntautuvassa eläinsuojelutyössä, tekee sitä myös Suomessa. 

On hienoa, että rescuetoiminta kiinnostaa kuitenkin ja saa ihmiset kirjoittamaan näkemyksiään. Siitä huolimatta oli se oma kanta mikä tahansa, se kannattaa kuitenkin perustaa faktoihin asiaan liittyen. Oma olettamus asiasta ja mutu-väittämät ei välttämättä ole kuitenkaan se fakta rescuetoiminnasta, mutta käsityksiä korjaamaan on saatavilla hurja määrä tietoa.


Mutua ja olettamusta on steroids. Toimeentulotuet ja verot valuu koirien taskuun. Erityisesti rescuetaustaisten koirien.
Stop the madness!









perjantai 18. marraskuuta 2016

Tehostamista jonon hännän sijaan

Useampikin media uutisoi tänään 18.11.2016 SEY:n Minulla on vain sinut-kampanjasta. Kampanja keskittyy koirien tilanteeseen Suomessa ja haluaa nimensä mukaisesti muistuttaa koirien omistajia heidän vastuustaan koskien lemmikkien hyvinvointia.

Suomessa koirat voivat hyvin. Näin on helppo ajatella, koska meiltä puuttuu katukuvasta vapaana vaeltavat kodittomat koirat. Itä-Euroopan maissa varsin tavallinen näky. Meiltä puuttuvat myös massiiviset koiratarhat. Suomessa eläinsuojelutahojen pitämillä tarhoilla on vain muutamia koiria paikkojen kuitenkin pullistellessa kodittomia kissoja. Espanja esimerkiksi on surullisen kuuluisa useiden satojen koirien tarhoistaan, jonne ihmiset hylkäävät lemmikkinsä niihin kyllästyttyään. Briteissä ja Irlannissa kisavinttikoirien kohtelu on pitkään ollut häpeätahra. Kun karistellaan jaloista Euroopan tomut niin nämäkin koiraongelmat tuntuvat jopa pieniltä.

SEY:n mukaan Suomessa on noin 800 000 koiraa ja valtaosa eläinsuojeluneuvojien saamista yhteydenotoista liittyy koiriin. Meilläkin koiriin liittyvät eläinsuojelulliset ongelmat ovat todellisia, tosin enemmän piilossa. Viime vuonna Eviran mukaan tehtiin ennätysmäärä eläinsuojelutarkastuksia ja villinä veikkauksena trendi tuskin on laskeva. Valvontaeläinlääkärien kohtaamista ongelmista ja pelosta turvallisuutensa puolesta uutisoi YLE hiljattain. Ei mene kovin hyvin, ei koirilla kuin muillakaan eläimillä, eikä eläinsuojelusta vastaavilla tahoilla. Viranomaisten mahdollisuutta puuttua eläinsuojeluongelmiin jarruttaa moninkin asia, päällimmäisenä tietenkin vanhakantainen eläinsuojelulaki jonka mukaan eläin on omistajansa omistama tavara. Lakia ollaan uudistamassa ja toivottavasti se nyt saataisiin maaliin. Onhan tässä jo odoteltu. Ja ne resurssit... Valvontaeläinlääkäreitä on Suomessa vain 66. Vapaaehtoiset eläinsuojeluneuvojat voivat vain ohjeistaa, mutta vain viraomainen voi puuttua. Eläinsuojeluyhdistyksetkin toimivat valtaosin vapaaehtoisvoimin ja lahjoitusvaroin, eikä sieläkään voida muuta kuin auttaa ja koittaa valistaa. Poliisikin on eläinsuojeluviranomainen; mutta löytyykö sieltäkään resursseja saatikka ammattitaitoa eläinsuojelutehtäviin kentällä tai tutkinnassa?

Team Rokan toiminnanjohtaja Toni Lahtinen nosti eilen Facebook-päivityksessä esiin poliisin roolia eläinsuojelukentällä. Päivitys sai paljon keskustelua ja jakoja aikaan eläinten ystävien keskuudessa ja Facebook-ryhmissä. Harvoin ihmiset ovat näin yksimielisiä yhtään mistään kuten tästä, että Lahtisen kannanotto oli timanttia ja eläinsuojeluasioihin koulutettuja poliiseja tarvitaan. Lahtinen itsekin poliisina katsoo asiaa ammattillisemmalla silmällä mutta näin kansalaisen näkökulmasta asia näyttäytyy hyvin samalla tavalla eläinsuojeluasioissa. Omalle kohdalle on sattunut useampikin tilanne koiriin liittyen mikä on vaatinut soittoa 112 ja poliisin pyytämistä paikalle. Nykyään koitan jo vienosti hätäkeskukseen toiveen soittaessa esittää, että olisiko tässä kulmilla ehkä koirapartiota lähellä jonka paikalle voisi lähettää. Tietämystä ei aina ole poliisilla ollut eläintilanteen käsittelystä. Koirapartiota ei toki paikalle voi tilata kuin taksia, mutta aina voi kysyä kun tietää, että jos sellainen tilanteeseen saapuu niin osaamista ja ymmärrystä koiriin liittyen on. Tosin, onhan sitä saanut todistaa myös esimerkillistä poliisin toimintaa näissäkin tilanteissa. Omakohtaiset kokemukset ovat kuitenkin vain pisara meressä siinä laajassa kokonaisuudessa missä poliisia eläinsuojeluasioissa tarvitaan. Kuten lisääntyvät yhteydenotot eläinsuojeluneuvojiin ja ennätysmääräiset eläinsuojelutarkastukset osoittavat; Lahtisen kehitysehdotukselle eläinsuojeluvalvonnan tehostamisesta ja asiaan koulutetuista poliiseista on selkeä tarve olemassa.

Lahtinen mainitsee päivityksessään, kuinka eläinsuojelurikoksia ja niihin liittyviä tehtäviä toisinaan vähätellään poliisissa. En ihmettele. Tuntuu olevan nuo eläimiin liittyvät asiat lähes tulkoon vakiovähättelyn aihe joka paikassa. Yksityisellä tasolla sen huomaa toistuvasti, kuinka omaan panokseen kodittomien koirien hyväksi suhtaudutaan vähätellen. Miksi sinä aikaasi tuollaiseen tuhlaat, miksi et auta suomalaisia lapsia kun niillä on hätä, auttaisit mieluummin vaikka yksinäisiä vanhuksia ja sitä rataa. Eläinsuojelulain uudistus venyy ja venyy. Uudistusta alettiin puuhaamaan vuonna 2012 ja sen piti valmistua vuoden 2014 loppuun menessä. Viimeisin tieto taitaa olla että aikaisintaan vuonna 2018 se saadaan voimaan. Eläinsuojeluasiamiehenkin virka päätettiin lakkauttaa. Eläinten asioista keskustelu ja toiminta eläinten hyväksi on tarpeellisia aina niin pitkään, kunnes jotain "tärkeämpää" ilmaantuu. Eläinsuojelu on sielä jonon hännillä odottamassa vuoroaan ja kun se melkein tulee, jonosta kiilaa sata asiaa ohi.

Kuva: iStock
Kunnallisvaalitkin lähestyy ja kuinkahan monella tulevalla ehdokkaalla on kiinnostusta oman kunnan eläinsuojeluasiohin ja niiden kehittämiseen? Kuinka moni kuntavaaliehdokas on vieraillut oman kuntansa löytöeläinhoitolassa tai edes tietää, onko se järjestetty omassa kunnassa vai yhteistyössä jonkun toisen kunnan kanssa ihan muualla? Kiinnostakoo ketään se fakta, että Suomessa eläinsuojelun haltuun päätyy vuosittain noin 20 000 hyljättyä kissaa ja ollaanko mietitytty, mitä asialle voisi kunnan taholta tehdä muutakin kuin järjestää laissa säädetty talteenottopaikka? Tuskin, kun niitä "tärkeämpiäkin" asioita. Eläinsuojeluasioiden nostaminen tärkeyslistalle on vaalien alla useammankin ehdokkaan agendassa, mutta eipä näille asioille sitten kauheasti mitään tapahdu. Eläimet ovat kuitenkin pysyvä osa meidän yhteiskuntaa eikä näitä asioita voi aina haudata odottamaan. Eläinsuojelun kehittämisellä on tarvetta Suomessa mutta milloin oikeasti aika, jolloin oikeasti aletaan tekemään jotain konkreettista päättäjien taholta eikä aina anneta muiden asioiden ajaa eläinten ohi?





keskiviikko 1. kesäkuuta 2016

Go Team Rokka!

Mahtava pari tuntinen tänään iltapäivällä Tuomarinkartanossa! Osallistuin tapahtumaan "Koirakansa norsujen puolesta: tukitapahtuma Team Rokalle." Tapahtuman järjesti Nutrolin ja mukana oli lukuisia eri järjestöjä tukemassa Team Rokan toimintaa. Tansanian lämpimät tuulet ja aurinko olivat saapuneet kunniavieraiksi tapahtumaan, parempaa säätä ei olisi voinut kuvitellakkaan!

Mikä Team Rokka?

Team Rokka on suomalainen, käytännön tasolla toimiva luonnonsuojeluorganisaatio. Yhdistys on perustettu vuonna 2012 Toni Laitisen toimesta. Team Rokka toimii Tansaniassa Laitisen johdolla taistellen norsunluun salakuljetusta vastaan ja norsujen puolesta. Rokka on Laitisen kouluttama labradorinnoutaja joka työskentelee isäntänsä ohjauksessa. Team Rokan tavoitteena on myös rakentaa Tansaniaan ja muualle Afrikkaan etsintäkoirien verkosto. Katso tämä video  siitä, miksi Team Rokan työ on niin tärkeää. Lisätietoa löytyy myös yhdistyksen nettisivuilta. 


Sampo Marjomaa & Miikka Ounila
Hieno tapahtuma oli tänään jonka tuotto ohjataan Team Rokan toiminnan tukemiseksi. Ohjelmassa oli Match Show kehiä, näytöksiä ja erilaisia klinikoita joissa pääsi tutustumaan tarkemmin eri harrastuslajeihin. Koiria ja ihmisiä oli paikalla runsaasti ja katseltavaa riitti vaikka paikalle olisi ilman koiraa itse tullutkin. Tapahtuman juontajana toimi Team Rokan tukija Sampo Marjomaa. Ainoa mikä jäi harmittamaan oli, että tapahtumassa ei ollut myynnissä Team Rokan kannatustuotteita. Olisin mielelläni ostanut t-paidan ja sitä ylpeänä kantanut myös omalla tulevalla Tansanian matkalla! Toivottavasti tapahtuma saa jatkoa tulevinakin vuosina.

Itse Team Rokka ei paikalla ollut mutta heitä oli edustamassa Miikka Ounila yhdessä rahakoiransa Jekun kanssa. Ounila piti kiinnostavan puheenvuoron, jossa hän kertoi Team Rokan alkuvaiheista ihan siitä lähtien kuinka pieni labradorinpentunen Rokka valikoitiin tähän vastuulliseen tehtävään mitä nykyään Tansaniassa hoitaa. Ounila esiintyi tapahtumassa myös Jekun kanssa joka onnistui löytämään muutamankin kätketyn satasen. Teki mieli mennä nykimään Ounilaa hihasta myöhemmin kysyäkseni kuinka voisin vaikka meidän Mustista opettaa tuollaisen rahakätköjen noutajan. Tulisi tarpeeseen :) Ounilan kolleega Rikosseuraamuslaitokselta huumeita sekä aseita etsivän koiransa kanssa löysivät myös kätkön lavalta. Mielenkiintoista ja silmän iloa oli seurata näiden työskentelevien koirien ammattitaitoa komeiden virkapukuisten ohjaajiensa vierellä.

Hesy ry:n puheenjohtaja Hannele Luukkainen oli myös avaamassa tapahtumaa. Hannelen puhe nostatti kyyneleen silmäkulmaan siinä vaiheessa, kun hän kertoi vierailleensa useasti vuosien aikana safareilla sekä Keniassa että Tansaniassa. Hannele kertoi havainnoineensa että joka kerta uudella safarilla huomasi sen, että norsujen määrä oli edellisestä kerrasta vähentynyt. Tätä se salametsästys juuri teettää. Meidän lastenlapsilla ei ole enää mahdollisuutta nähdä norsuja kulkemassa Afrikan savanneilla, sillä niitä ei ole enää silloin mikäli salametsästystä ei saada loppumaan. Tästä syystä Team Rokan ja vastaavien norsujen puolesta taistelevien tahojen työ on niin tärkeää. Hannele lahjoitti Team Rokalle värityylilleen uskollisena oranssin matkoiltaan ostamansa pehmonorsun esimerkiksi huutokaupattavaksi yhdistyksen hyväksi. Tapahtumaa oli avaamassa Nutrolinin puolesta myös Anna-Liisa Lundell. Superisot kiitokset heille tapahtuman järjestämisestä.


Kauniina kesäiltana, hyvässä seurassa tärkeän asian puolesta tuli mietittyä myös sitä, että voi olla että tuokin tapahtumapaikka on pian pelkkää kerrostalolähiötä. Pro Tuomarinkylä oli vahvasti tapahtumassa läsnä useammassakin puheenvuorossa eikä syyttä. Tuota luonnon rauhaa huokuvaa harrastekeidasta ei saa hävittää asuintalojen tieltä - sitä mieltä minäkin olen!

Kiitos kaikille tapahtumassa mukana olleille tahoille sekä iso kiitos Team Rokalle työstänne, olette upeita.



torstai 12. toukokuuta 2016

Tauolta takaisin

Kevät, aurinko, Jimi <3 
Bloggaamiseen tuli suunnittelematon tauko. Hesy ry:n vuosikokous oli vappuaattona ja itse olin mukana Pelastetaan Hesy-ryhmittymän ehdokkaana. Projekti vei sen verran aikaa ettei siinä sitten muuta juuri ehtinyt arjen ohella. Tärkein tavoite saavutettiin kokouksessa eli koko hallitus meni vaihtoon. Vanha erotettiin murskaavalla äänienemmistöllä eikä kukaan heistä päässyt takaisin hallituspaikalle vaikka ehdolla olivat. Hesyä on nyt luotsaamassa hallitus jossa on laaja-alaista osaamista johtamisesta, henkilöstöhallinnosta, yhdistystyöstä, viestinnästä.... Luotto on siis kova että Hesyn nokka kääntyy oikeaan suuntaan. Oma hallituspaikka jäi saavuttamatta mutta kun katsoo porukkaa mikä läpi meni niin ei harmita. Huomattavasti minua kokeneempaa ammattilaista tuohon vaativaan savottaan mikä heillä edessä on. Koko kampanjamme oli kuitenkin varmasti meille kaikille hyvin opettavainen prosessi jossa kohtasimme paljon odottamattomia asioita sekä takuulla opimme paljon myös yhdistyslaista; monen muun asian lisäksi. Elämään saapui myös uusia ihmisiä joiden kanssa kemiat ja ajatukset kohtasi. Sattuihan sitä tuolle polulle myös niitä negatiivissävytteisiä sattumuksia ja persoonia mutta positiiviset muistot sekä ihmiset ovat päälimmäisenä muistomapissa. Onnea uudelle hallitukselle, jäädään tarkkailemaan ja taustalta tukemaan suuria muutoksia parempaan!
Masse

Meidän Masse Mäyräkoira on ollut vähän kipeänä. Alkoi ontumaan toista takajalkaa muutamia kuukausia sitten jolloin käytiin eläinlääkärissä tsekkaamassa asia. Hoito-ohjeeksi saatiin seurantaa, tulehduskipulääkitystä sekä rauhaisaa eloa. Tepsikin aikansa ja lääkekuurinkin loputtua jalka pysyi kunnossa.... Kunnes oire palasi ja yltyi aika nopeasti siihen pisteeseen ettei koira enää ollenkaan pistänyt jalalle painoa. Masse oli muutenkin aika vaisu ja haluton tekemään mitään, äreäkin alkoi olemaan muille koirille. Palasimme siis eläinlääkärille ja otettiin kintuista röntgenit. Diagnoosi oli se mitä itsekin osasin epäillä; nivelrikko. Hoidoksi alustavasti tulehduskipulääkkeet, lepoa, kevyttä liikuntaa sekä passitus ortopedille tarkempia tutkimuksia varten. Eilen käväisimme sitten tapaamassa kovasti suositeltua ortopedi Esa Eskelistä Malmin Evidensiassa. En ihmettele suosituksia! Todella pätevä ja mukava lääkäri. Masse protestoi toki jalkatutkimusta ja kuonokoppaa kakkaamalla tutkimuspöydälle. Eskelisen neuvoilla mennään nyt eteenpäin; kipulääkityksen annostusta nostettiin akuutiksi vaiheeksi, rauhallista liikuntaa, uintia sekä ortopediset lonkkakuvat lähitulevaisuudessa. Masse alkaa olla huomattavasti reippaampi. Juoksentelee pihassa ja komentaa naapureita entiseen malliin sekä on paljon iloisempi. Katsellaan kaikessa rauhassa ja edetään ammattilaisten neuvoin.

Kevät on jo pitkällä ja parin kuukauden päästä on meneillään kesäloma osa yksi. Osa kakkoseen syksymmällä ovat koirat olleen hyvä treeniapu aurinkoisissa kevätmetsissä. Mikäs sen mukavampaa kuin kulkea luonnossa koirat mukana. Aurinkoista pitkälle edennyttä kevättä kaikille!



torstai 7. huhtikuuta 2016

Tuhannen merkin hesylöintiä

Kuvakaappaus hesy.fi - sivuilta
Kuten aikaisemmin bloggauksessa kerroin; olen ehdolla Hesy ry:n hallitukseen. Vuosikokous on 23.4.2016 - mutta palataan tähän ajankohdan erikoisuuteen tuossa muutaman kappaleen päästä. Aloitellaan tuhannella merkillä. Samaan mittaan tämä bloggaus ei takuulla mahdu; onhan tuo merkkimäärä jopa seitsemän twiitin mittainen. Mitä tuohon merkkimäärään pitäisi mahtua on vastaukset kuuteen kysymykseen ehdokkaiden esittelyteksteissä Hesyn sivuilla. Tsekkaa nämä esittelyt Hesyn sivuilta. Toivottavasti saat jotain tolkkua. Sieltä löytyy myös nämä kuusi kysymystä joihin esittelyissä vastausta toivottiin tuhannella merkillä. Siis kaikkiin yhteensä; ei per kysymys. Samalla voit pohdiskella, että jos itse olet äänestävän jäsenen asemassa antaako nuo esittelyt tarpeeksi kattavan kuvan ehdokkaista, heidän aikaisemmasta kokemuksestaan sekä osaamisesta. Tämä kappale muuten sisälsi 919 merkkiä - näin ihan vertailun pohjaksi.

Pakitetaampa vähän mistä koko tuhannen merkin saaga alkoi. Hesyn ehdokasasettelu vaaleihin päättyi helmikuun lopussa. Maaliskuussa Hesy lähestyi ehdokkaita tällä kuuden kysymyksen patteristolla nettisivuille tulevia esittelytekstejä varten. Tällöin jo mainittiin että tila per ehdokas on rajattu tähän tuhanteen merkkiin - mutta tekstiä voi laajentaa linkeillä ulkoisiin sivustoihin joiden avulla voi kertoa itsestään laajemmin. Jo tämä herätti aika paljon kysymyksiä ja mietteitä meissä Pelastetaan Hesy - ryhmittymän ehdokkaissa kuten äänestäjissäkin. Suurimman syyn ihmettelyyn aiheutti se että mistä moinen merkkirajaus - aikaisempina vuosina ei ehdokasesittelyjen pituutta ole rajattu. Miksi nyt? Aikaisempina vuosina esittelyt ovat olleet upotettuina pdf-tiedostoina Hesyn sivuilla ja ovat vieneet 1-2 A4 arkkia per ehdokas. Noh, siinä sitten miettimään että eipä hätä ole tämän näköinen - laitetaan linkkejä ulkoisiin sivustoihin joissa kerrotaan tarkemmin. Itse tein tänne blogiin oman sivun aiheelle jossa vastasin merkkejä laskematta annettuihin kysymyksiin ja linkkasin tämän sivun tynkäesittelyyn. Eihän asiat nyt kuitenkaan näin helpolla voi mennä. Ei aikaakaan kun Hesy lähestyi ehdokkaita uudelleen aiheeseen liittyen. Linkkejä ulkoisiin sivuihin ei sallita sittenkään vaan koittakaahan puristaa kaikki siihen tuhanteen merkkiin! Kyllähän tämä uusi linjaus aiheutti melkoisen mietinnän että miksi? Miksi jäsenille ei haluta antaa mahdollisuutta tutustua ehdokkaisiin kunnolla? Pelastetaan Hesy ryhmä teki kannanoton asiaan liittyen. Vastasiko Hesyn nykyinen hallitus siihen millään tapaa? No ei. Nyt siis jäsenillä on äänestyspäätöksen tueksi hesylöinnin tuloksena maksimissaan tuhannella merkillä tietoa ehdokkaista. Onneksi on google; toivottavasti jäsenet jaksavat etsiä kaikista ehdokkaista tietoa hakukoneiden ja muiden avulla koska jostain syystä Hesyn nykyhallitus ei koe, että avoin ja kattava tieto ehdokkaista olisi tarpeellista.

Kuvakaappaus hesy.fi - sivuilta
Onhan tässä muitakin käänteitä ollut, kokousta odotellessa. Päiväkin julkistettiin Hesyn tiedotteessa ja se on 23.4. Jälleen heräsi kysymys - mitä ihmettä? Kuinka se vuosikokous voi olla 23.4 - kun Hesy on ilmoittanut, että jotta jäsen on äänioikeutettu vaaleissa ja ehdokkaat vaalikelpoisia - tulee jäsenmaksun olla maksettu 29.2 mennessä ja sääntöjen mukaan jäsenyyden on pitänyt kestää minimissään 2 kuukautta? Näin ollen jäsenkokous voi olla aikaisintaan 29.4. No mutta - se onkin 23.4! Asiaa on tiedusteltu Hesystä että kuinka se nyt näin voi olla ja menettääkö 24.2-29.2 välisenä aikana jäsenmaksun maksaneet äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden jos ehdolla ovat - vaikka Hesy on aikaisemmin ilmoittanut että 29.2 mennessä pitää asia hoitaa? Onko Hesy vastannut? No ei. Svenska YLEn toimittajakin asiasta teki juttua tänään missä itsekin kommentoin - ja koitti Hesyä tavoittaa asiaan liittyen. Tavoittiko? No ei kuten jutussa kerrotaan.

Reilu pari viikkoahan siis on kokoukseen vielä aikaa. Jos vanhat merkit paikkansa pitää niin eiköhän keskustelua käydä kiivaasti. Uutisiakin odotellaan sillä vuosikokoukseen mennessä pitäisi viimeisimmän AVIn tarkastusraportin olla julki. Ensimmäistä kertaahan ei AVI ole tarkastuksia Hesyssä tekemässä - saas sitten nähdä mitä tuleva raportti kertoo Hesyn tilanteesta. Tärkeää tietoa varmasti jäsenille ketkä kokoukseen äänestämään tulevat. Tätä ja kokousta odotellessa!

Pelastetaan Hesy - kampanja ehdokkaineen sekä kannattajineen toivottelee siis kaikki jäsenet tervetulleeksi omalta osaltaan äänestämään! Meidän ryhmämme ehdokkaiden esittelyt löytyvät sivuiltamme - höystettynä usein kysyttyjen kysymysten vastausten kera sekä bloggauksin - ja lisää materiaalia tulee kokoukseen saakka - ehkä jopa sen jälkeen myös Facebook-sivuillemme. Emme rajoittaneet ehdokkaimme esittelyjen merkkimäärää sivuillamme, me emme hesylöi.




perjantai 11. maaliskuuta 2016

Ainoa & oikea tapa

Törmäsin tuossa muutama päivä sitten Daily Mailin juttuun joka kertoi, että Intiassa on tehty Korkeimman Oikeuden puolesta päätös että kaikki kulkukoirat tulee steriloida ja rokottaa. Huikean hyvä päätös! Päätös ei ole vain huikea ja hyvä - vaan steriloinnit ovat ainoa tapa kontrolloida kulkukoirapopulaatioiden lisääntymistä entisestään. Rokotukset puolestaan ehkäisevät rabiestartuntojen leviämistä.

Kuinka nopeasti koirapopulaatio kasvaa alkaen yhdestä pentueesta.
(kuva: Rescueyhdistys Kulkurit ry)
Hyvinkin useasti kuulee maallikko-ohjeina kulkukoiraongelmaan kuten myös täysien löytöeläintarhojen tilan ahtauteen että "tapetaan ne kaikki". Mitä se auttaa? Hetken pienen saattaa olla tarhat ja kadut tyhjinä mutta entäpä muutaman kuukauden päästä - tai vuoden? Tilanne on ihan täysin samassa pisteessä kun ennen tappoprojektiakin. Miksi? Koska ihmiset eivät steriloi eläimiään, niitä hylätään ja niiden annetaan kulkea vapaana - ja ne lisääntyvät. Tapetaanko taas kaikki ja odotellaan että hetken päästä ollaan jälleen kerran lähtöpisteessä? Eikö olisi järkevämpää kuitenkin miettiä keinoja joiden avulla saataisiin pysyvämpää ratkaisua asiaan kuin toistuvat eläinten tappoprojektit? Miettiä tosin ei tarvitse - prosessi on siihen jo olemassa. Steriloinnit jotta eläimet ei pääse lisääntymään hallitsemattomasti ja valistus jotta ihmiset ymmärtävät sterilointien tärkeyden. Yhtä tärkeä palanen palapelissä on että ihmiset kantavat vastuunsa eläimistään - juurikin sterilointien ja rokotusten muodossa sekä ettei eläimiä hylätä.

Eläinlääkäreitä valmistautumassa kissojen
sterilointiviikonloppuun Jyväskylässä
(kuva: AlmaHelp) 
Osataan sitä toki Suomessakin! Meillä kulkukoirapopulaatiot ei ole se ongelma - mutta kissojen kanssa tilanne on toinen. Mediaan ylsi viime päivinä jutut koskien villiintyneitä kissalaumoja. Tämänkin ongelman takana on vanha tuttu käytösmalli - ihmiset eivät leikkauta kissojaan ja niiden annetaan kulkea vapaana. Tuloksena on monta pentua jotka luontoon syntyessään villiintyvät ja tekevät maailmaan lisää kissoja. Suomessa löytöeläintalot pullistelevat kissoja. Iso osa ei koskaan kotinsa takaisin löydä. Eläinsuojelu joutuu lopettamaan tuhansittain kissoja joka vuosi koska tilaa ei ole ja uusia tulee koko ajan; kuljeksimasta löytyneitä joiden perään omistaja ei kysele, villilaumoja, tarkoituksella hylättyjä ja näiden kaikkien pentuja.

Suomessa toimii useita eläinsuojelujärjestöjä joiden tavoitteena on valistaa omistajia sterilointien tärkeydestä sekä järjestää kampanjoita ja projekteja asian tiimoilta. Yksi näistä on AlmaHelp Association  joka järjestää tulevana viikonloppuna Jyväskylässä kissojen sterilointiviikonlopun. AlmaHelpillä on oma sivu koskien heidän kissaprojektiaan jonka tarkoituksena on hallita kissapopulaatiota kestävästi ja humaanisti. Kannattaa tutustua!

On hienoa että tehdään oikeuden päätöksellä linjauksia katukoirapopulaatioiden hallintaan. Upeaa on myös se että useat vapaaehtoisvoimin toimivat järjestöt toimivat konkreettisesti asian puolesta. Mikä ei ole hienoa on se että asia on näin. Nämä ovat ongelmia joita ei edes pitäisi olla olemassa - nämä ovat ongelmia joiden ehkäisy lähtee eläinten omistajista. Katukoirat ja kissapopulaatiot muilla mailla tai Suomessa ei ole niiden eläinten vika - eikä sen ratkaisun pitäisi olla oikeusistuinten määräysten tai vapaaehtoisjärjestöjen projektien käsissä. Se on meidän ihmisten - näiden eläinten omistajien vika. Me olemme sen ongelman aiheuttaneet ja pidämme sitä tehokkaasti yllä koska emme halua kantaa vastuuta - vaan odotamme että joku joskus siivoaa nämäkin sotkut. Sen sijaan että ratkaisumme ongelmaan on että "tapetaan ne kaikki ja odotetaan että kohta tilanne on sama ja sitten taas tapetaan ne kaikki" sen pitäisi olla että ehkäistään koko ongelma. Steriloidaan eläimet ettei vahinkoja pääse tapahtumaan, mikrosirutetaan lemmikit että ne löytää kotiin eläinsuojiin päätyessään ja pidetään heistä huolta eikä anneta lemmikkien kulkea valtoimenaan lisääntymässä vapaana. Ei tämä ole kovinkaan vaikea ongelma - siihen täytyy vain jokaisen lemmikin omistajan sitoutua ja ymmärtää vastuunsa. Tämä on se ainoa ja oikea tapa - ei ihmisen aiheuttamien "ongelmaeläinten" tappaminen.







tiistai 1. maaliskuuta 2016

Pelastetaan HESY!

Helsingin Eläinsuojeluyhdistyksen, HESYn, vuosikokous on huhtikuun viimeisinä päivinä. Kokouksessa äänestetään uudesta puheenjohtajasta sekä muutamasta uudesta hallituksen jäsenestä. Olen ehdolla hallituksen varsinaiseksi jäseneksi. Jos oma esitykseni asialistalle menee läpi koskien koko nykyisen hallituksen erottamista ja uuden äänestämistä, on hallitus menossa kokonaan uusiksi. Tämä on ainoa mahdollisuus pelastaa HESY. Yhdistystä on vuosikausia koetelleet sisäiset riidat, työntekijöiden pahoinvointi sekä valtapeli. Asioiden täytyy muuttua ja se onnistuu ainoastaan putsaamalla koko pöytä sekä äänestämällä hallitukseen kokonaan uusi, ammattitaitoinen ja sitoutunut porukka.

Olen ehdolla seuraavista syistä:

  • En enää halua lukea mediasta (tai kirjoittaa blogiini itse) HESYn ongelmista, riidoista, henkilökunnan huonoista työoloista, sijoituksissa makaavista miljoonista, epäilyistä väärinkäytöksistä milloin missäkin asiassa. (linkkejä alla)
  • En halua enää keskustella yhdistyksen työntekijöiden kanssa ja kuulla kuinka kovilla he ovat. Varsinkin eläintenhoitajat joiden palkkaus todella alhainen - selviäisitkö sinä pääkaupunkiseudulla  1300-1700 euron bruttopalkalla minkä saat täysipäiväisestä työstä? Nämä HESYn maksamat liksat ovat myös reippaasti alle ERTOn suositusten koskien pieneläinhoitajien minimipalkkaa! Työmäärä on iso koska työntekijöitä on liian vähän. Johto on ammattitaidotonta mistä kertoo esimerkiksi se että eläintenhoitajat joutuvat ostamaan omilla rahoillaan tarvikkeita kun niiden riittävyydestä vastuussa olevat eivät asiasta huolehdi. Hallituksella ja esimiehillä ei tunnu olevan mitään intressiä henkilökuntaa ja työoloja kohtaan. Työtilat ovat huonot. Kaiken tämän lisäksi henkilökuntaa kuormitetaan tarpeettomasti epäasiallisella kohtelulla. 
  • En myöskään enää halua törmätä nykyisen hallituksen puolusteluihin ja syyn vierittämiseen muiden niskaan. Ihan totta joo, monet HESYn tämän päivän ongelmista juontavat juurensa vuosia taakse päin. Esimerkiksi henkilöstön asioita on ratkottu ERTOn toimesta jo vuonna 2009 mutta edelleen ollaan samassa tilanteessa. Se ei ole kuitenkaan mikään syy olla niitä ratkaisematta ja toistaa samoja virheitä ja jopa pahentaa tilannetta vaikka alkujaan asia olisikin alkanut toisen hallituksen kaudella. 
  • Haluan olla luomassa uutta HESYä. Haluan että yhdistys nousee eläinsuojelukentän etulinjaan. Haluan että HESY alkaa toimimaan näkyvämmin, avoimesti viestien toimistaan. Haluan että HESYllä on toimiva, moniosaava hallitus jonka ainoa intressi toimissaan on HESY ja sen tavoitteet. Haluan että HESY on hyvä työpaikka työntekijöilleen, hallitukselle ja vapaaehtoisille. Haluan myös että vanhat sotkut siivotaan perusteellisesti ja aletaan rakentamaan uutta. Haluan olla vaikuttamassa että HESY nähdään tulevaisuudessa suunnannäyttäjänä ja toimijana joka vie eläinsuojelua vauhdilla eteenpäin. Haluan että HESYn sijoituksissa makaava miljoonaomaisuus käytetään nykyistä enemmän siihen mihin lahjoittajat ovat sen tarkoittaneet - eläinsuojelutyöhön.
  • Tiedän että osaamiseni, kokemukseni ja näkemykseni tukevat näitä tavoitteita. Olen asettunut ehdolle koska tiedän että pystyn toteuttamaan HESYn muutosta yhdessä muun kyvykkään hallituksen kanssa.  

Yksin en tavoitteideni kanssa ole. Meitä on monta. Niin taustajoukoissa, jäsenistössä kuin nyt asettumassa ehdolle. Me ehdokkaat joiden ensisijainen tavoite on nostaa HESY jaloilleen löysimme toisemme, järjestäydyimme ja perustimme hankkeen Pelastetaan HESY. Meillä on muutakin kuin halu tähän, meillä on vankka osaaminen ja kokemus. Nykyinen tilanne ei voi enää jatkua, menneeseen ei kannata palata vaan nyt täytyy tehdä täydellinen suunnanmuutos. 

Hyvä jäsen, tule äänestämään vuosikokoukseen. Sitä ennen mieti millaisen HESYn sinä haluat ja millaista kokemusta sen luomiseen tarvitaan. Uskon, että olet kanssani samaa mieltä siitä sotkujen siivoamiseen tarvitaan vahvaa järjestötuntemusta, muutosjohtamisen osaamista ja strategioiden luomisen ja toteuttamisen kykyä. Tiedän, että olet kanssani siitä samaa mieltä että henkilöstön tilanteen parantaminen ja kokonaisvaltainen uudistaminen tarvitsee tuntemusta henkilöstöjohtamisesta ja esimiestyöstä. Veikkaan, että sinäkin haluat tulevaisuudessa nähdä HESYn joka vaikuttaa, toimii ja on eläinsuojelun vahva toteuttaja sekä toimii avoimesti ja läpinäkyvästi. Tämä saadaan toteutumaan valitsemalla hallitus jonka jäsenillä on kokemusta vaikuttamisesta, kannanottamisesta, viestinnästä, varainhankinnasta, monikanavaisesta markkinoinnista ja kampanjoista, eläinsuojelullista näkökulmaa, verkoistumisosaamista ja järjestöjohtamisen kokemusta. Kun äänestät, äänestä niitä ehdokkaita jotka ovat kyvykkäimpiä luomaan ränsistyneestä uutta. Anna äänesi HESYlle ja eläinten puolesta eli niille ketkä muodostavat parhaan mahdollisen hallituksen. 

Hankkeemme ehdokkaista koostuu hallitus joilla on nämä osaamiset. Kaikki ei tietenkään osaa kaikkea mutta siinä se vahvuus juuri piileekin - ehdokkaiden osaamiset täydentää toisiaan ja näin ollen yhdessä muodostavat kokonaisuuden jolla HESYn muutos ja tulevaisuus on mahdollinen.


Tutustu Pelastetaan HESY hankkeeseen:
HESY mediassa: 


HESYn omiin vastineiisiin koskien viime aikaisia julkaisuja mediassa voi käydä tutustumassa täällä.