Korona-aika on synnyttänyt koiraboomin, tästä olemme kaikki saaneet lukea kerran jos toisenkin eri medioista. Kotona kökkivät ihmiset ovat halunneet elämäänsä jotain uutta ja koirakauppa on käynyt kuumana. Tämä on näkynyt myös rescuetoiminnassa niin, että kentälle on putkahtanut uusia toimijoita. Valitettavasti kaikkien toimijoiden toiminta ei ole sitä, mitä rescuetoiminnan pitäisi olla eikä toiminnassa mennä koiran etu edellä.
Tässä kevään aikana on erityisesti huomiota kiinnittänyt uusi taho, joka trokaa koiria Espanjasta. Facebook sivuillaan puhuvat tekevänsä eläinsuojelutyötä ja tekevänsä rescuetoimintaa. Tuotavat koirat on pääasiassa pienehköjä sillä niille varsinkin koronamaailmassa löytyy ottajaa. Taho ei ole rekisteröitynyt yhdistys. Sokerina pohjalla - sama taho kauppaa kalliilla hinnalla pieniä pentuja Espanjasta Torissa kovalla yli tuhannen euron hinnalla. Nämä koirat ovat myös koiratarhoilta peräisin, tosin Torin myynti-ilmoituksissa ei tätä mainita. Torin ja Facebookin ilmoittelua ei välttämättä heti oivalla olevan samasta tahosta lähtöisin, mutta pienellä tarkastelulla ja googletuksella asia selviää melko nopeasti. Moni rescuetoimintaan perehtynyt onkin kiinnittänyt huolestuneena huomionsa tähän. Torista ilmoitukset ovat jo poistuneet monen ilmiannettua epämääräisen koirakaupan. Kaikki mitä kutsutaan rescuetoiminnaksi ei välttämättä ole kuitenkaan vastuullista eläinsuojelutoimintaa missä kärkenä on koirien auttaminen yksilötasolla ja kokonaistilanteen parantaminen lähtömaassa.
- Onko toiminta avointa?
- Onko toimijalla selkeät nettisivut (ei ainoastaan Facebook) - mistä löydät näppärästi kaiken tiedon koskien adoptiota, toimintaa, rahaliikennettä, ketä henkilöitä toiminnassa on yms yms.
- Esitelläänkö yhteistyökumppanit ja koiratarhat sekä heidän toimintaansa lähtömaassa?
- Onko yhdistys rekisteröity? Täyttyykö tuonneissa Ruokaviraston määräykset eläinten tuonnille? Jos taho kerää rahaa, kummikoiramaksuja yms - löytyykö tiedot rahankeräysluvista?
- Löydätkö helposti tiedot koskien koirien terveyteen liittyvistä asioista, lähtömaan eläintautitilanteesta sekä koirille tehtävistä terveyteen liittyvistä toimenpiteistä ennen tuontia? Kerrotaanko, että koirilla saattaa myös myöhemmin esiintyä sairauksia mihin tulee varautua? Elävästä olennosta kun kyse on, terveystakuita ei voi antaa. Esimerkiksi leishmania voi itää useita vuosia negatiivisista testituloksista huolimatta. Onko lähtömaassa esiintyvistä taudeista kerrottu kattavasti ja käydäänkö näitä asioita läpi myös adoptioprosessin edetessä - useasti?
- Mitä adoptio maksaa - onko tämä esitetty selkeästi sekä se, mihin koirista maksettava kulukorvaus menee?
- Millaista on koirien markkinointi? Onko se sitä, että kerrotaan kurjia kohtaloita sääliin vedoten ihanista pikkukoirista joille äkkiä tarvitaan koti? Vai onko se rehellistä ja avointa nostaen myös esiin mahdolliset ongelmat mitä saattaa tulla eteen?
- Millaista on kommunikointi? Onko se asiallista ja ammattimaista?
- Mitä toimija tekee muuta - millaista toimintaa harjoitetaan kohdemaassa koirien kokonaisvaltaisen tilanteen parantamiseksi?
- Millainen on adoptioprosessi? Kuinka tarkasti kartoitetaan, onko kysymäsi koira ja tarjoamasi koti varmasti paras mahdollinen match? Tarkoitushan on löytää koiralle paras mahdollinen koti. Siksi ei kannata kavahtaa tarkkaa syynäystä lomakkeiden ja haastatteluiden muodossa. Toki, tiedustelut taloudellisesta tilanteesta, työstä, asuinoloista, perheestä, koirakokemuksesta ja elämästä yleensä voivat tuntua hieman tungettelevilta. Korostan kuitenkin, että tässä haetaan koiralle mahdollisimman hyvää kotia ja koitetaan saada tarkka kuva siitä. Mikäli koiran saaminen on hyvin helppo homma ilman kattavaa kartoitusta voi olla varma, että kyse ei ole vastuullisesta toimijasta. Tiukillakin kysymyksillä ja haastatteluilla on myös tarkoitus myös saada uusi koti miettimään kunnolla omia resurssejaan rescuen hankintaan. Ei riitä, että haluan koiran ja tämä on söpö. Rescuen hankinta on pitkä sitoumus mikä vaatii aikaa, rahaa ja sitoutumista vuosiksi eteenpäin.
- Kerrotaanko sinulle kattavasti, että elämä ei ole rescuen kanssa kuin suoraan Lassie leffoista - vaan että ongelmia voi tulla sekä koiran kotiutuminen voi olla pitkä prosessi? Sisäsiisteys, eroahdistus, arkuus, kova saalisvietti? Onhan noita. Millaista apua ja neuvoa tuoja tarjoaa sinulle jos kohtaat ongelmia? Oletko valmis taas raottamaan kukkaroasi jos tarvitset apua koiran kanssa kouluttajalta? Niin surullista kuin se onkin, niin rescueita palautuu yhdistyksille hyvin nopeasti ja pienistä syistä adoption jälkeen vaikka kuinka ollaan sitoutumista vakuutettu. Siksi onkin äärimmäisen tärkeää tarkkaan pohtia ennakkoon, kuinka valmis sitä oikeasti on. Ja myös siksi on äärimmäisen tärkeää, että adoptioprosessin aikana tästä puhutaan useasti.
- Mitäs sitten jos syystä tai toisesta tulee tilanne, että joudutkin luopumaan koirasta? Onko tuoja tukena tässäkin vai jätetäänkö sinut yksin tilanteen kanssa? Vastuullinen taho ei koskaan jätä omistajaa yksin, vaan hoitaa koiran uuden kodin etsimisen.
- Rescuetaustaisista koirista ei aina saa selville, että mitähän rotuja näissä mahtaa olla. Mutta toki onhan niitäkin joissa rotuperimä on hyvin selvä. Espanjassa esimerkiksi on paljon kodittomia galgoja, podencoja ja bodequeroja. Jos koiran rotuperimä on suhteellisen selvä - käydäänkö kanssasi tarkasti läpi millaisia ne rodut yleensä ovat ja millaisen kodin tarvitsevat?
- Muistakaa myös, että meillä on käytössämme vallan loistava työkalu tiedon etsimiseen. Google ja internet. Googlettakaa sitä toimijaa ja siinä toimivia henkilöitä. Tutkikaa tuojan historiaa. Opiskelkaa rescuetoimintaa ja rescuekoirien kanssa elämistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti