Vuosikatsaus 2015

Hoitolaisemme Flecha

Vuosi vaihtuu - samoissa merkeissä kuin monena aikaisempana ja monessa muussakin koiraperheessä; neljän seinän sisältä, verhot kiinni ja musiikki soi! Onneksi tilanne tällä hetkellä on aika rauhallinen. Rakettien ampujat ovat enemmän tuola kylällä päin ja hirveästi meille ei ole vielä kovaa pauketta kantautunut. Koirat on aika rauhassa, jopa meidän hoitolainen jonka olemista on jännitetty ennakkoon. Meillä on omistajien matkan ajan hoidossa Flecha galgo. On luonteeltaan aika varautunut sekä säikky varsinkin uusissa tilanteissa ja ääniä säpsähtelee muutenkin. On adoptoitu noin vuosi sitten Auringonkoirien kautta Suomeen ja ihana poika kyllä.  Toivottavasti sama jatkuu aamuun asti että paukut pysyy kauempana ja koirat rauhassa…

Itseäni harmittaa kun ihmiset ei malta noudattaa noita aikarajoja rakettiensa kanssa. Tämä aika on aika rankkaa monelle koiralle omistajineen. Omat stressitasot ovat olleet katossa jo pari päivää vaikka omat koirat ei nyt pahimmasta päästä olekkaan - mutta kyllähän nekin nyt tuhannen hermona on sekä pelästyvät yllättäviä pamauksia. Tämän kahdeksan tuntisen sitä voi kaikki varautua tavalla tai toisella mutta kun ne pommittelut alkaa jo heti kun rakettimyynti aukeaa ja loput ammutaan sitten tulevina päivinä. Näihin ei oikein varautumaan pysty muuta kuin tekemään tuplavarmistuksia ettei koira vaan pakoon pääse. Tämä Sulo-koiran tapaus on surullinen esimerkki siitä mitä voi käydä kun aikarajoista ei viitsitä huolehtia ja kun omistajat ei pysty pitämään koiria sisällä päiväkaupalla - sitten voi käydä näin :(

Kerrataan hieman päättyvää vuotta blogin parissa. Lukijakerrat on pysynyt ennallaan - noin 2500-3000 lukijaa käy kuukausittain lukemassa. Kiitos jokaisesta lukijasta ja lukukerrasta! Keskustelua on herätetty suunnassa jos toisessa mistä tietysti olen hyvin otettu - se tämän blogin tarkoitus aina ollutkin; ottaa esille asioita joista toivottavasti herää keskustelua. Mediaankin on päädytty. Kirjoitus kokemuksesta parkkipaikalla nousi radiokanaville sekä myös Uusi Suomi nosti kirjoituksen aiheekseen. 
YLE pyysi haastattelua juttuunsa koskien ihmisten sitoutumattomuutta koiriinsa joulukuun alussa. Kimmokkeen haastattelupyynnölle oli antanut bloggaus aiheesta mikä olikin yksi vuoden luetuimpia kirjoituksia. Hesyn asioista on blogissa ollut kirjoituksia muutamaan kertaan ja Helsingin Uutiset lainasi keväällä yhtä näistä.  Toivotaan Hesylle viisautta tulevalle vuodelle jotta perinteikäs yhdistys saadaan takaisin raiteilleen. Median huomio omia kirjoituksia kohtaan on hieno saavutus omasta mielestäni. Tätä huomiota enemmän on kuitenkin lämmittänyt ihan satunnaiset lukijat jotka ovat olleet yhteydessä ja kiitelleet kirjoituksista henkilökohtaisesti. Toki - kaikki yhteydenotot eivät ole ruusuja mutta sen siitä saa kun joskus hieman sohaisee muurahaispesiä ja kirjoittaa aiheista mitkä herättää moninaisia tunteita ja ajatuksia.


Eniten vuonna 2015 lukukertoja keräsi kirjoitus "Nuori koiran hankkija, minulla on sinulle asiaa". Myös kirjoitusta koirien DNA-testistä luettiin paljon. Harhaluuloja pyrittiin suuntaamaan oikealle polulle koskien rescuetoimintaa kirjoituksella "Luulo ei ole tiedon väärti" joka herätti myös paljon mielenkiintoa lukijoissa.

Blogi aloitti myös pientä yhteistyökumppanuutta Liizin kanssa ja ensimmäinen tuotetestaus suoritettiin marraskuussa. Liizin idea on ekologinen - kaikkea ei tarvitse ostaa - ja asiaan palataan vielä myöhemminkin koiraperheiden näkökulmasta sekä myös toisen blogini parissa mikä käsittelee treenaamista Kilimanjaron valloitukseen syksyllä 2016. Tässä projektissa on mukana myös Rescueyhdistys Kulkurit ry joiden sanomaa koirien sterilisaation tärkeydestä lähdetään viemään Afrikan katolle.

Kohti alkavaa vuotta siis! Posti toi sopivasti Galgos en Familian kannatuskalenterin tänään joten heti huomenna pääsee kääntämään uuden sivun siinäkin. Rakettien pauke yltyy - ja musiikin volyymiä täytyy sitä mukaa nostaa. Nyt soi Motörheadin I Ain't No Nice Guy. Toivotan kaikille hyvää uutta vuotta, kiitokset lukijoille ja nostan kuoharilasia alkavalle vuodelle - ja Lemmyn muistolle. Nähdään ensi vuonna!