Maailman Voittaja 2014 - näyttelyssä tänään

Olipa mukava päivä! Vannoutunut rescuekukkahattutäti lähti retkelle 3/4 ihmisperheensä kanssa Pasilaan - Maailman Voittaja näyttelyyn. Tämä oli vasta itselleni toinen kerta koiranäyttelyssä, ensimmäinen kertakin oli vasta hiljattain vinttarien näyttelyssä Tuomarinkylässä Helsingissä. Avoimin mielin menin tottakai - en kritisoidakseni koirien jalostusta - vaan tutustumaan tapahtumaan sekä tietenkin tapaamaan kaikkia hienoja koiria.

Vähän lähtötunnelmia latisti eilen mediaan päätyneet uutisoinnit siitä että koiria oli näyttelyssä jätetty kuumiin autoihin läkähtymään. Ei ollenkaan hyvä juttu. Tänäänkin kuului Messukeskuksessa kuulutus jossa suomalaisessa rekisterissä olevan pakettiauton omistajaa etsittiin - koirat voi autossa huonosti. Onneksi myös valistuskuulutuksia kaikui joissa muistutettiin vieraita siitä ettei koiria saa jättää autoon - ja eläinsuojeluviranomaisille ilmoitetaan näistä tapauksista. Toivoisin myös rankempaa sanktiota - hylkäämistä näyttelystä. Kerta kaikkiaan ei voi hyväksyä moista ja kyllä nyt jokainen ihminen - kokemattomampikin koiran omistaja varmaan tajuaa sen ettei koiraa autoon jätetä paistumaan.

Olimme laatineet itsellemme oikein aikataulun mitä kehiä ja rotuja haluamme mennä katsomaan. Listalla oli luonnollisesti galgot ja bassetit. Kävimme myös tapahtuma-areenalla seuraamassa agility- ja frisbeenäytöksiä. Bassetteja piti tietty mennä katsomaan että sai kääntää veistä sydämessä - ja monta Miion näköistä sielä näkyikin. Animagi-eläinlääkäriketjun pisteellä tömäsimme myös Tikkurilan toimipisteessä Miioa hoitanutta eläinlääkäriä ja tippahan siinä taas linssiin tuli. Monta bassettia saimme rapsuttaa ja keskustelimme omistajien kanssa - Miion veljen omistajakin löytyi! Miion velikin on lähtenyt pois sateenkaarisillalle jo. Tutustuimme myös basset houndien sukulaisrotuihin. Vihikoiraakin päästiin rapsuttelemaan ja saimme luonnollisesti kuolakylvyt. Skyenterrieri jäi mieleen ja yhden koiran mukava omistaja kertoikin meille pikaisesti rodusta. Mukavia ihmisiä oli kyllä - kaikki kertoilivat mielellään roduistaan ja koiristaan kenen kanssa juttusille päädyttiin.

Varsinainen rakastuminen uuteen rotuun tapahtui kun odottelimme galgokehän alkamista ja vuorossa oli Azawakh-vinttarit. Upeita. Olen googletellut rotua tässä kotiin palattuani - aika vähän tietoa varsinkin suomenkielisiltä sivuilta löytyy. Eräs nuori koira joka odotti esittelyvuoroaan päätti että minun syli on hyvä paikka odotella. Suoraan syliin. Hoitaja kertoi että kyseessä on hyvin epäluuloinen koira joka ei tosiaankaan vieraista piittaa. Sanoin että mikäpäs tässä sylikkäin on odotella. Sielujen sympatiaa heti ensi silmäyksellä! Siinä hän tyytyväisenä odotteli kunnes omistaja haki kehään. Koiran nimeksi paljastui Azamour Nur ja hän pärjäsikin aivan loistavasti omassa rotuluokassaan. Onnea omistajille! (ps - jos luette tätä niin onko koiranne myytävänä :) ?)

Olihan sielä vaikka minkälaista koiraa! Olimme paikalla vain aamusta kello 14 asti - ja illalla olisi ollut vielä lisää koiria. Melkoinen tapahtuma! Myös eri kauppapaikoilla ja järjestöjen alueella oli vaikka mitä tutustuttavaa - ostoksina mukaan tuli koirien ensiapupaketti. Järjestetty kyllä todella mallikkaasti, ainoa mikä tuntui mättävän ettei kaikki kuulutukset oikein ainakaan alkupäivästä selvästi kuuluneet.

Tein tapahtumasta myös kuva-albumin blogin Facebook-sivulle - käykäähän katsomassa täältä. Paljon unohtui kyllä kuvata kun oli niin paljon ihmeteltävää. Ehkä sitten seuraavassa näyttelyssä!