Jos koirien tilanne meillä Länsi-Euroopassa saa minut itseni täysin pois raiteiltaan niin mihin henkiseen avuttomuuden tilaan joutuisin jos matkustaisin esimerkiksi Romaniaan? Leikittelen usein ajatuksella että "sinne haluaisin mennä" mutta samalla ymmärrän oman rajallisuuteni käsitellä kauheuksia. Olen seurannut Romanian tilannetta joitakin vuosia oksentaen, itkien. En mene. Ainakaan vielä. Mutta onneksi on olemassa ihmisiä jotka menevät ja tuovat nämä asiat myös meidän muiden tietoon. Elän siinä mielessä varsin onnellisessa asemassa että olen saanut tutustua Rescueyhdistys Kulkurit ry:n toimintaan - ja ihmisiin toiminnan takana. Heidän kauttaan olen myös saanut tavata ihmisiä, pääkallon paikalta Romaniasta jotka ovat omistautuneet koirien asialle sielä kotimaassaan. Melkoisia tähtiä, koko porukka. Eikä se työ ole vain kodittomille koirille uusien kotien etsimistä - vaan myös niiden kodittomien koirien lisääntymisen ehkäisyä. Kestävää kehitystä ongelman ratkaisemiseksi.
Kulkurit yhdistys on päättänyt nyt tehdä jotain todella merkityksellistä koirapopulaation hillitsemiseksi ja ovat aloittaneet massasterilisaatioprojektit Romaniassa. Kulkureiden varapuheenjohtaja Taija Jolanki joka on myös yksi yhdistyksen perustajista sekä sterilisaatioprojektin vastuuhenkilöistä vastaa blogin kysymyksiin - onko tästä oikeasti mitään hyötyä?
 |
| Koiraa valmistellaan steriloitavaksi Rosiori de Vede-projektissa toukokuussa 2015 |
1. Mikä sai Kulkurit aloittamaan näinkin haastavan projektin?
Vierailimme kahteen otteeseen Rosiori de Veden kunnallisella tarhalla vuonna 2013, ja kaikki se epätoivo ja turha kärsimys, jota näimme, sai meidät tolaltaan. Päätimme, että surkuttelun sijaan meidän on pakko tehdä jotain. Itselläni on lisäksi tarhalta lähtöisin oleva pieni pappakoira, joten sympatiani ovat vahvasti tuon syrjäisen ja jopa monelle romanialaiselle tuntemattoman köyhän kaupungin puolella.
Rosiorin tarhan häkit olivat käynneillämme täpötäysiä. Sairaita koiria on kaikkialla eikä kaikille eläimille ollut riittävästi liikkumatilaa, makuu- tai suojapaikkoja ja katosta huolimatta suurin osa koirista oli täysin sään armoilla. Kylmä, sade ja tuuli pääsevät tunkeutumaan kaikkialle. Koiria on kuollut suuren koiramäärän generoiman stressin aiheuttamien tappeluiden lisäksi myös rotanmyrkkyyn. Rankkurit olivat välinpitämättömiä ja sadistisia, ja eläimiä tuotiin tarhalla jatkuvalla syötöllä. Paikallinen eläinsuojelija Cornelia Stan taisteli käytännössä yksin koirien puolesta. Hänen vetoomuksensa viranomaisille tarhan olojen parantamiseksi ei ollut jatkuvista pyynnöistä huolimatta tuonut tulosta.
Kamalinta oli nähdä, että suurin osa koirista oli valtavan kivoja ja ystävällisiä, jotka olivat syystä tai toisesta päätyneet rankkurien kouriin ja virumaan häkkeihin. Cornelia oli täydellisen loppu henkisesti ja fyysisesti. Kun sateessa ja pimeässä viritimme muovisuojaa yhdelle tarhan ulkoseinustalle päätimme, että tarhan tilanteelle on edes yritettävä tehdä jotain. Tuona ankeana iltana syntyi ajatus sterilointihankkeesta ja eri osapuolten välisen yhteistyön rakentamisesta. Halu kaupungin koiramäärän radikaaliin, systemaattiseen pienentämiseen kasvoi valtavaksi ja oitis kotiuduttamme ryhdyimme käytännön valmisteluihin marraskuun 2014 alussa.
Keskustelimme eläinlääkäri Aurelian Stefanin kanssa hankkeen aloittamisesta ja hän näytti vihreää valoa ideallemme. Cornelia keskittyi viranomaistahojen kontaktointiin. Neuvotteluja eri osapuolten välillä käytiin kuukausia; romanialainen byrokratia on vähintäänkin erikoista. Sitäkin suurempi haaste oli viranomaisten tahtotilan sytyttäminen projektille myönteiseksi. Se oli melkoista tuulimyllyjä vastaan räpistelyä – ja on osittain edelleen.
Tavoitteemme on vähentää Rosiorin ja sen ympäristön koiramäärä pysyvästi keinona steriloinnit ja kastroinnit. Tämän myötä myös kunnalliselle koiratarhalle päätyvien eläinten lukumäärä pienenee radikaalisti. Se suitsii tautitilannetta ja edistää eläinterveyttä. Toinen päätavoitteemme on tarhan ympärillä toimivien tahojen saaminen yhteistyöhön sekä paikallisten ihmisten, eritoten lasten, valistaminen vastuullisesta lemmikinomistajuudesta. Lapsissa on tulevaisuus. Kliseistä mutta ah niin totta!
Ensimmäisen sterilointipäivän jälkeen olemme voimme todeta, että keskusteluyhteys eri toimijoiden välillä on avattu ja kaikki vaikuttaa lupaavalta.
Projektissa riittää työnsarkaa joka päivä ja taustalla käy melkoinen sutina, kun suunnittelemme ja järjestämme seuraavia sterilointipäiviä ja hoidamme käytännön järjestelyitä, tiedotusta, viestintää ja sidosryhmäsuhteita. Lisäksi olemme saaneet ilahduttavaa tukea eurooppalaisilta päättäjiltä ja vaikuttajilta.
2. Moni on sitä mieltä mieltä jopa Suomessa että paras tapa kulkukoirapopulaation hallitsemiseen ja lopettamiseen on koirien lopettaminen. Voitko kertoa miksi kuitenkin olette itse päättäneet tukea sterilisaatioita - mikä on faktaa ja mikä mutua?
Tappamista on yritetty ratkaisuksi jo vuosisatoja, ja populaatioekologian lainalaisuudet kerta toisensa jälkeen osoittavat sen tehottomaksi. Koirakanta saattaa pienentyä hetkeksi, kunnes se taas nopeasti kasvaa vähintään entisiin mittasuhteisiin, kun uusille eläimille on tarjolla enemmän ruoka- ja tilaresursseja. Esimerkkinä tästä Bukarestin kaupunki, jossa vuosien 2001-2008 aikana tapettiin lähes 145 000 koiraa. Muutamassa vuodessa määrä nousi yhdessä hujauksessa ja koiria on taas vuoden 2013 syyskuun jälkeen tapettu jälleen kymmeniä tuhansia.
Niin kauan, kun eläinten kiinniotto ja tappaminen on tuottavaa, korruption riivaamaa rankkuriliiketoimintaa eikä EU:lla ole kompetenssia puuttua julmuuksiin, tämä jatkuu.
Romaniassa ongelma eivät ole kodittomien kulkueläinten holtiton lisääntyminen, vaan omistettujen, steriloimattomien ja vapaana ulkoilevien lemmikkien jälkeläiset ja niiden hylkääminen. Sen vuoksi sterilointikampanjat ovat äärimmäisen tärkeitä, sillä kampanjoissa leikataan nimenomaan näitä koiraongelman aiheuttavia omistettuja koiria. Samalla saamme keskusteluyhteyden omistajiin, ja heidän kanssaan on mahdollista keskustella vastuullisesta lemmikinpidosta.
3. Millaiset pitkäntähtäimen vaikutukset on yhden koiran sterilisaatiolla - onko siinä oikeasti mitään järkeä kun ajattelee että Romaniassa on miljoonia katukoiria? Luuletteko että teidän projektilla on oikeasti vaikutusta asiaan?
On ehdottomasti vaikutusta. Jo pelkästään yhden koiran sterilointi muuttaa sen yksilön elämänsuunnan, kun sen ei tarvitse synnyttää kymmenittäin ei-toivottuja pentua ja saattaa jopa ehkäistä koiran hylätyksi tulemista. Yksi narttu jälkeläisineen voi laskennallisesti 6 vuoden aikajänteellä tuottaa jopa 67 000 pentua – siis yhdelläkin steriloinnilla on merkitystä.
Rosiori on sinänsä tärkeä projekti, että jo pelkästään eläinsuojelujärjestöjen ja viranomaisten yhteistyön sävelten löytyminen on kullanarvoinen asia. Koiraongelman ratkaisemiseksi kestävästi tämä on ehdoton edellytys. Lisäksi hanke on herättänyt kiinnostusta kansainvälisesti ja sitä ovat tukemassa useat merkittävät eläinsuojelu- ja poliittisen kentän vaikuttajat. Jopa Bukarestin Suomen suurlähetystön edustajisto vieraili paikan päällä Rosiorissa 1. sterilointipäivänämme.
Rosiori on kohtuullisen kokoinen alue (n. noin 35 000 asukasta) ja uskomme, että sitkeydellä ja kovalla työllä saamme siellä nopeastikin tuloksia koiramäärän rajaamisessa ja lemmikinomistajia valistamalla. Haluamme, että se toimii esimerkkinä, että muutosta voi saada aikaan ja että on sekä ihmisten että eläinten terveyden kannalta iso juttu, että koirapopulaatiot pienenevät, lemmikkejä ja niiden jälkeläisiä ei hylätä, koiria rokotetaan systemaattisesti ja ne tunnistusmerkitään ja rekisteröidään kansalliseen tietokantaan.
4. Jos ajattelet elämää vuoteen 2025 - millaisena haluat katsoa vuosia taaksepäin - millaisen Romanian haluat nähdä - ja mitä luulet että teidän työ on saanut aikaan?
Rosiorin kunnallisella tarhalla on enää vain kourallinen koiria, joista suurimman osan noutaa pois omistaja 14 päivän sisään. 95 % koirista on leikattu, rabiesrokotettu ja tunnistusmerkitty. Koirat eivät juokse vapaina eikä kodittomia koiria löydy joka kulmalta. Pentuja emoineen ei hylätä – oikeastaan siksi, että ei-toivottuja pentuja ei pääse syntymään nykyisenkaltaisesti. Koiranomistajat pitävät lemmikkinsä kytkettyinä. Kaupungissa on ainakin yksi koirapuisto ja omistajat harrastavat innokkaasti lemmikkiensä kanssa yhteisiä aktiviteetteja. Eläinlääkäriasemia on ainakin kaksi. Tarjoamme edelleen maksuttomia sterilointeja, rabiesrokotteita ja tunnistusmerkintöjä kuukausittain. EU:n koheesiorahasto on tukenut työtämme jo vuosia.
Rosiorista on tullut esimerkkikaupunki koiraongelman ratkaisemisessa. Pormestari ja Cornelia antavat haastatteluja siitä, miten he ovat onnistuneet hankkeessa ja ovat konsultoineet useita kaupunkeja niiden ryhtyessä työstämään samaa haastetta.
5. Mitä sanottavaa sinulla on ihan perussuomikoiranomistajille? Moni ei halua koiraansa leikkauttaa ja vahinkopentuja syntyy, moni perustelee leikkaamattomuutta esim uroskoiran miehisyyden menetyksenä. Mitä ajattelet tästä?
Lemmikin sterilointi on eläinsuojeluteko. Se on yksi arvokkaimmista palveluksista minkä ihminen voi lemmikilleen tehdä. Ilahdun aina, kun suomalainen tuttavani kertoo, että on steriloinut lemmikkinsä tai ajattelee operaation suorittamista.
Toimenpiteen edut ovat kiistattomat. Leikatut eläimet elävät paremman, onnellisemman ja usein pidemmän elämän. Maailmassa on jo ihan liikaa kodittomia eläimiä, joten meidän fiksujen suomalaisten tulisi pitää huolta siitä, ettei ainakaan meillä pääse syntymään yhtään ylimääräisiä ”rakkauspentuja” yhdellekään koiralle.
Uroksen kastrointi on näppärä rutiinitoimenpide, jolla helpotetaan sekä koiran että sen omistajan arkea: kastroinnilla voidaan suitsia ei-toivottua käyttäytymistä, kuten mm. toisille uroksille uhittelua, kiusallista merkkailua sekä narttujen juoksuaikoihin ajoittuvia käytösongelmia (karkailu, ääntely, alakuloisuus, syömättömyys ja astumiskäyttäytyminen). Leikkausta käytetään myös paljon ihmiseen suuntautuvan aggressiivisen käyttäytymisen hillitsemiseen ja vanhuuden eturauhasongelmien ennaltaehkäisyyn. Kastrointi ei todellakaan syö eläimen miehisyyttä - väite on hupaisaa koiran inhimillistämistä.
Nartun sterilaatiolla on kiistattomia terveydellisiä etuja. Sterilointi suojaa vakavilta sairauksilta ja vähentää huomattavasti riskiä sairastua nisä-, kohtu- ja munasarjasyöpään sekä kohtutulehdukseen, jonka seurauksena kehittyvä märkäkohtu on yleensä koiran henkeä uhkaava tila. Jos tutkimusten mukaan jopa joka neljäs narttu sairastuu elämänsä aikana kohtutulehdukseen, se pelkästään on syy kipaista lemmikki kainalossa eläinlääkärin vastaanotolle.
Steriloinneilla ehkäistään myös ikäviä nisäkasvaimia ja valeraskauksia, joka sekään ei ole hauska asia. Joidenkin nartunomistajie mielestä on söpöä, kun koira valeraskauden puuskassa keräilee lattoilla pyörivät sukat, lelut ja pallot ja hoivaa niitä kuin pentuja konsanaan. Joskus käytös saattaa yltyä agressiiviseksikin. Tilanne on huvittava vain omistajalle; nartulle valeraskaustila on stressaava ja vaikeimmissa tapauksissa valeraskaus voidaan joutua hoitamaan jopa lääkkein.
Kiitokset Taijalle haastattelusta ja Kulkureille mahtavasta projektista! Blogi toivoo samaa kuin Taija vastatessaan kysymykseen tulevaisuuden näkymistä. Pelkkää haavetta nuo ei ole - vaan konkreettiset toimet ovat jo käynnissä että vuonna 2025 näemme Taijan kuvaaman tilanteen Romaniassa.
Kulkurit ovat koonneet mainioita ja kattavia infopaketteja eri kanaviin koskien projektia sekä sterilisaatioita yleensäkin keinona vähentää kodittomien koirien määrää. Kun juhannus nyt näyttää meille kaikille sään puolesta mitä kehnointa kesää - käyttäkää vapaat hyväksenne, unohtakaa sade ja tutustukaa sterilointiprojektiin näiden linkkien kautta.
- Sterilointi tietopankki
- Rosiori de Vede - massasterilointiprojekti
- Fifirock - Sinut on haastettu #spayone
- #spayone Facebook-sivu
#Spayone-haaste: Osallistu lahjoittamalla yhden koiran sterilointi, 30 euroa, Rescueyhdistys Kulkuri ry:n lahjoitustilille:
FI73 1029 3000 3566 41, viitteellä 2299.
PayPal: kulkurit@kulkurit.fi (otsikoksi viitenro 2299)
Kaikki tällä viitteellä tulleet lahjoitukset käytetään lyhentämättömänä eläinten sterilointeihin Romaniassa.
Rescueyhdistys Kulkurit ry:n rahankeräysluvan lupanumero on POL-2014-8564. Lupa on voimassa 16.9.2014-¬31.12.2015 koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta.
Lisätietoja: Kaisa Kanninen, kaisa@kulkurit.fi
(kaikki tässä blogissa esiintyneet kuvat ovat Rescueyhdistys Kulkurit ry omaisuutta ja #spayone kampanjamateriaalia)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti