Vuoden toka vikaa päivää viedään. Huomennakin ehkä kirjoittelen ja silloin aiheena varmasti aika monen koiraperheen ahdistuksen päivä - uudenvuoden aatto ja sen viettäminen meidän perheessä. Vuoden ensimmäisenäkin päivänä palataan asiaan ainakin
Facebook sivulla, sillä silloin on arvonnan aika. Arvontaan voi edelleen osallistua - tarkemmat tiedot on
täällä. Palkintona
Koiruuksien Klubin lahjoittama verkkokurssi. Kannattaa osallistua!
Palaillaan tässä nyt päivä ennakkoon loppuaan vetelevään vuoteen 2014!
Blogin ensimmäinen kirjoitus putkahti eetteriin 18.2.2014. Sen jälkeen kirjoituksia on kertynyt kokoon yhteensä 76 kappaletta - tämä mukaan lukien. Kävijöitä on ollut keskimäärin noin 2900 kuukausittain. Statistiikkana Suomi on luonnollisesti maa josta eniten on luettu - mutta lukijoita on ollut Yhdysvalloista, Britannista, Espanjasta, Ranskasta ja Itä-Euroopan maista.
Eniten on kiinnostanut - ylivoimasesti eniten -
kirjoitus koskien eläinlääkärien hinnoittelua. Kovasti lukijoita on saaneet myös myös muutama kirjoitus joissa etsittiin uusia koteja
wipukalle ja
pikku-chihuille. Nämä koirat ovat kaikki uusissa kodeissa ja ilouutisena ihan hiljattain tullut tieto että myös
galgopoika Suerte on varattu omaan kotiin! Kovasti lukijoita on saanut myös tapahtumaraportti luovasta
"kissasi on löytynyt" huijauksesta jonka kohteeksi ystävättäreni huhtikuussa joutui - tapaus päätyi blogikirjoituksen pohjalta myös
Keskisuomalaisen uutisiin. Leishmania-asia oli tapetilla kesällä ja siihen
liittyvää kirjoitusta on myös luettu oikein kivasti - toivottavasti siitä on myös saatu hieman informaatiota ja ennakkoluuloja on hälvennyt. Kuten myös pientä tapahtumakertomustani
"Yes! We Care!" päivästä toukokuussa on luettu ja hyvä niin - Romanian tilanne tarvitsee kaiken huomion,
kirjoitusta adoption puolesta sekä
politiikkaakin on blogiin mahtunut ja paljon luettujen listaan päätynyt.

Blogin vuoteen on mahtunut mahdottoman paljon iloja - sekä suunnatonta surua. Kotihoitolaisia luonamme on pyörähtänyt vuoden aikana
Nika,
Gala,
Perla ja
Judy jotka ovat kaikki olleet kotia etsimässä
Espanjan koirien kautta. Kaikki ovat kotiutuneet ja viettävät nyt ensimmäistä vuoden vaihdetta uudessa kotimaassaan omissa perheissään. Kirjoituksia löytyy blogista heistä kaikista. Terveisiä kaikille, ikävä tuli.

Suru josta tuntuu ettei ihan vieläkään ole toipunut kohtasi meitä heinäkuussa. Odotetusti, mutta ei se yhtään sen helpompaa ollut. Miio-basumme vanheni, sairastui ja lopetettiin - kirjoittelin Miion viimeisestä päivästä
täällä. Koira ei ole "vain koira", kyllä se suru ja kaipaus on ihan todellista ollut, perheenjäsen on poissa - ja pysyy.
Mutta olihan sitä iloakin, superiloa joka saapui meille syyskuussa. Meidän Musti. Koiravahvuus palasi status quo tilaan, viiteen, Miion lähdön jälkeen. Jos Miion miettiminen alkaa avaamaan kyynelkanavia - hymy palaa huulille kun Mustia miettii tai vilkaisee. On se niin hassu penikka. Mustin vaiheista kerrotaan esimerkiksi
täällä,
agilityharrastuksestamme kirjoitin myös sekä
haaverista. Mustin kuulumisia luvassa jatkossakin, takuulla.
Mitäs muuta…. Toukokuussa blogi avasi
Facebook-sivut. Myöhemmin blogiin lisättiin hieman
taustatietoa sekä tahoja joita
suosittelemme. Paljon eri tapahtumissa ollaan vierailtu;
koiranäyttelyissä, vuosittaisessa Löytökoiralauantaissa,
hyväntekeväisyysshopissa myyjättärenä,
vinttaritarhalla Englannissa jonne Dog Force One ry:n kanssa keräsimme hienon potin rahaa ja toimitimme ruokaa. Puolassa kävimme
isolla koiratarhalla myös. Ja Uusi Suomi
Vapaavuoro-bloggaajaksi saimme myös kutsun ja sinne feedinä alkoi menemään kesällä kirjoitukset. Heiltä puuttui koirabloggari ja
leishmania-kirjoituksen myötä sai yhteydenoton - ja tottakai suostuin. Pääsimme myös haastattelun muodossa vierailemaan
Jää Espanjaan - blogiin sekä
englanninkieliseen Pet me, I'm yours-blogiin.
Onhan tuossa tullut kirjoiteltua paljon. Paljon olen antanut näppikseni laulaa ajankohtaisista asioista tai muuten vain mieleen tulleista jutuista. Jatketaan ensi vuonna - tai jopa huomenna jo. Alkavana vuonna luvassa juttua ainakin koirien dna-testauksesta, matkaraportteja tarhoilta, oman porukan kuulumisia ja erään tapaturman paranemisprosessia. Ja mielellään blogissa kuunnellaan palautetta - ruusuja ja risuja. Kommenttikenttä on avoin eikä vaadi rekisteröintiä. Samoin myös aihe-ehdotuksia otetaan vastaan - ja perehdytään aiheisiin ja tutkitaan - iloisiin, vakaviin, mieltä askarruttaviin.
Kiitos kaikille lukijoille - ja oikein mahtavaa alkavaa vuotta!