Koirat somemyrskyssä

Vastuullinen rescuetoiminta. Aiheesta olen kirjoittanut useastikin ja sen puolesta puhunut. Viime viikolla törmäsin sosiaalisen median ihmeellisessä maailmassa jälleen tapahtumaketjuun joka muistutti asian tärkeydestä. Tällä kertaa ei kuitenkaan ollut kyseessä perinteinen "koiria tuodaan maahan määräykset kiertäen yksityisten toimijoiden hyppysissä" vaan someraivo.

Facebookissa levisi viime viikolla kirjoitus koskien kahden Suomeen tuodun rescuekoiran lopettamisesta. Kirjoitus oli englantilaisen, Espanjassa asuvan koirapelastajan seinällä julkisena - koirat Suomeen tuoneen yhdistyksen yhteistyökumppanin. Koirat tuonut suomalainen rescueyhdistys on ollut toiminassa vasta vuoden verran.  Kirjoituksessa kerrottiin kuinka kaksi koiraa oli lopetettu ilman syytä. Koirat olivat nuoria, kirjoituksen mukaan ihania, kilttejä tapauksia. Kirjoituksessa kerrottiin myös kuinka ennen koirien sijoittamista uuteen kotiin oli tehty kotikäyntejä yhdistyksen toimesta ja koti ei missään vaiheessa ollut ilmoittanut ongelmista koirien kanssa, jotta yhdistys olisi voinut etsiä koirille uudet kodit jos nykyisessä paikassa ei elo olisi enää onnistunut. Kirjoitukseen oli linkattu myös koirien omistajan Facebook profiili sekä kritisoitu koirat lopettaneen eläinlääkärin toimintaa, koska terveet koirat oli tapettu ilman syytä; mainittiin kyllä että lopetus oli tehty koirien purtua vierasta lasta mutta sen olleen yksittäistapaus.

Ja näin oli somemyrsky saatu alkuun. Ei aikaakaan kun kirjoitusta oli jaettu sata määrin ja kommenttikenttä pullisteli. Tuomio oli selvä: omistajat olivat viattomien koirien julmia tappajia ja eläinlääkäri murhaaja. Muutamia kommentteja  joissa kritisoitiin omistajien ja eläinlääkärin tietojen julkaisua ja pohdittiin onko tämä oikea tapa asiaa hoitaa päätyi ketjuun, mutta näiden kirjoittajat saivat myös osansa someraivosta. Harvaa tuntui oikeasti kiinnostavan onko asia nyt ihan näin mennyt mitä kerrotaan. Pian ketjuun oli kaivettu myös koirien omistajien sähköpostiosoitteita ja puhelinnumeroita heitä varten jotka haluavat ihan suoraan kiviä heitellä. Ketjussa osattiin myös kertoa että oikea syy koirien lopetukseen oli, että omistajille oli tulossa sijoituslapsi josta syystä koirista täytyi päästä eroon. Eläinlääkäriaseman tiedot julkaistiin omassa postauksessa ja ihmisiä usutettiin laittamaan näille "murhaajille" suoraa palautetta. Ja kyllähän sitä laitettiin. Uhkauksia, herjauksia, syyttelyä. Koirien omistaja sulki oman Facebook-profiilinsa viestiboxin räjähdettyä viesteistä. Eläinlääkäriaseman epäviralliselle sivulle kertyi palautetta josta pieni näyte kuvakaappauksessa.

Asiasta keskusteltiin monella seinällä. Osa päivitteli kauhuissaan asiaa ja koirien lopetusta, osa taas lähti pohdiskelemaan että mikähän juttu tämä nyt oikeasti on? Miksi koirat Suomeen tuonut yhdistys vaikenee? Mistä nämä tiedot on saatu levitettäväksi - omistajien sähköpostit, numerot ja nimet? Kuinka englantilaisen sivuille voi päätyä asiasta niinkin yksityiskohtaista tietoa kuin eläinlääkärin sekä klinikan tiedot? Miksi asiaa käsitellään sosiaalisessa mediassa muutenkaan? Onko tuo levitelty kirjoitus nyt kuitenkaan ihan koko totuus asiasta? Itseänikin asia kiinnosti kovasti ja päätin lähteä hieman tutkimaan asiaa tarkemmin.

Olin yhteydessä koirat Suomeen tuoneen yhdistyksen puheenjohtajaan kertoen olevani bloggaaja, kysyen miten voi olla mahdollista että tämä asia leviää Facebookissa kaikkine yhteystietoineen ja yksityiskohtineen. Yhdistyksen puheenjohtaja joka myös toimii adoptiovastaavana ja jolle koirien omistaja oli lopetuksesta tiedottanut kielsi antaneensa mitään tietoja eteenpäin kenellekkään. Kertoi kuitenkin olleensa yhteydessä eläinlääkäriasemaan lopetuksen jälkeen omistajan asiasta ilmoitettua hänelle. Kysyin myös eikö yhdistyksen pitäisi ottaa jotain kantaa tähän somemyrskyyn ja ihmisten uhkailuun asian tiimoilta kun koirat ovat heidän kauttaan tulleet ja nämä vihapuhejulkaisut ovat heidän yhteistyökumppaninsa sivulla? Sain vastaukseksi että puheenjohtaja on omassa suljetussa henkilökohtaisessa profiilissa julkaissut muistokirjoituksen koirille ja virallinen tiedote tulee jos sellainen edes tarvitaan.

Sain myös yhteyden koirien omistajaan. Yllätyin todella hänen rauhallisuudestaan asiasta jutellessa sillä melkoisen myllytyksen he ovat joutuneet käymään läpi asian vuoksi ja yhteystietojen levittyä nettiin. Perheessä on jouduttu oikeasti kokemaan asian vuoksi pelkoa siitä onko jossain vaiheessa oikeasti joku uhkailija ovella tarkoituksenaan toteuttaa uhkauksia. Omistaja ei halua tapauksen taustoja sen enempää selvittää eikä muutenkaan lähteä yhdistyksen tekemisiä tai tekemättä jättämisiä julkisesti ruotimaan - sillä se ei helpota tilannetta kenenkään kannalta. Luonnollisesti kuitenkin omistaja miettii mikä on tuon alkuperäisen kirjoituksen tarkoitusperä ollut. Dramaattista tekstiä mikä ei ole totta. Eläinlääkärin nimeämisen julkisesti omistaja tuomitsee - sekä koko klinikan mukaan vetämisen. Omistaja harmitteleekin sitä kun klinikan nimen yhdistykselle kertoi kun tapahtuneesta ilmoitti ja nyt myös klinikka on joutunut vihapuheiden ja uhkailujen kohteeksi. Vaikka omistaja ei halua tarkemmin julkisesti valottaa lopetukseen johtanutta tilannetta hän kuitenkin painottaa että koiran omistamiseen kuuluu myös se että pystyy tekemään niitä ikäviä ja raskaitakin päätöksiä jos tilanne sitä vaatii. Yhden tapauksen perusteella päätökseen ei tultu, eikä ilman pitkää harkintaa. Omistajalle itselleen myös vastuullinen rescuetoiminta on tärkeä asia ja hän harmittelikin kovasti sitä kuinka tälläinen asioiden julkinen ruotiminen vaikuttaa rescuetoimintaan kokonaisuudessaan.

Vastuulliseen rescuetoimintaan kuuluu myös määräysten noudattamisen lisäksi kyky kommunikoida, luottamuksellisuus ja ongelmatilanteiden selvittäminen. Koirien lopettaminen on aina tunteita nostattava asia, mutta onko kuitenkaan järkevää lähteä puimaan asioita sosiaalisessa mediassa kaiken kansan nähtävillä, levittelemällä luottamuksellisia tietoja sekä kontaktitietoja jonka jälkeen asianomaiset jäävät vihapostien ja tappouhkausten tulvan alle? Ongelmatilanteet tulee pystyä selvittämään myös muulla tapaa kuin näin. Onneksi kuitenkin nyt tilanne on sen verran rauhoittunut että nämä alkuperäiset kirjoitukset aiheesta on poistettu. Oli tapahtumaketju sitten mikä tahansa niin rescuetoiminnan arvostusta ei varmasti nosta se että ongelma- tai ristiriitatilanteissa valjastetaan sosiaalisen median tuomioistuin asiaa vatvomaan.

Tähän voi loppuun vaan todeta myös sen että ennen kuin jaat somessa mitään vastaavaa ja mukaan lynkkaukseen lähdet - muistathan kuitenkin että kolikollakin on kääntöpuolensa kuten myös tarinoillakin se kuuluisa toinen puoli.