torstai 28. toukokuuta 2015

Lounaaksi Leftovers

Otin kolleegan mukaan lounasseuraksi tänään Kanneltaloon. Perinteisen lounaan sijaan ohjelmassa oli jätteitä - Leftovers. Tarkemmin sanoen kävimme Kanneltalossa tutustumassa Heidi Strengellin valokuvanäyttelyyn Leftovers II joka avautui eilen.

Näyttely jatkaa samalla teemalla kuin edeltäjänsä, kertomalla koskettavin ja tehokkain kuvin hyljättyjen koirien kohtaloista Espanjassa. Kuvia varten Strengell on vieraillut eri turvatarhoilla Espanjassa, paikoissa joiden kautta koirilla on mahdollisuus löytää uusi koti ja joissa koirista huolehditaan. Strengellin kokoelmasta löytyy kuvia myös kunnallisilta tarhoilta, perreroilta, joissa koirat lopetetaan jos omistajaa ei hakemaan kuulu eikä kukaan koiraa halua lunastaa itselleen. 

© Heidi Strengel
Strengellin kuvista välittyy siitä huolimatta että koirien tilanne on hyvin ahdistava - pilkahdus toivoa. Kuvat eivät kerro pelkästään tarinaa hyljätyistä koirista vaan myös ihmisistä koirien takana. Niistä uskomattoman sydämettömistä metsästäjistä joille koira on vain kulutustavara jonka voi tuikata tuleen kun sitä ei tarvita enää - ja niistä perheistä jotka syystä tai toisesta hylkäävät koiransa tappotarhalla odottamaan lopetusta. Myös toisenlaisten ihmisten kohtalot välittyy kuvien kautta - heidän ketkä ovat löytäneet oman kutsumuksensa ja tarkoituksensa elämään koirien auttamisesta. Aina kun on hyviä ihmisiä - on myös toivoa. Jätteet ovat aarteita toisille.

Heidi Strengell itse kiinnostui perehtymään aiheeseen tarkemmin adoptoituaan hyljätyn koiran Espanjasta ja tuo nyt taiteensa kautta tämä sanomaa meidän eteen taidokkailla kuvillaan. Myyntituotoista saaduista tuloista puolet Strengell lahjoittaa koirien auttamiseen Espanjassa. Espanjan tilanne on koskettanut taiteilijaa ja se näkyy töissä, sanoissa ja teoissa.

Näyttelyyn voi tutustua 12.6 saakka Kanneltalossa jonne pääsee kätevästi autolla, bussilla ja junakin tulee viereen. Näyttely on ilmainen. MTV uutisoi aiheesta 26.5 - mukana myös Heidin haastattelu - tutustu täällä!
© Heidi Strengell

sunnuntai 24. toukokuuta 2015

Lisää valvontaa kiitos!

Onhan se nyt sanomattakin ollut selvää jo pidemmän aikaa että koiria tulee Suomeen hirvittävät määrät tuontimääräykset kiertäen. Suomeen saapuu joka päivä rajojen yli; niin meriteitse, lentäen ja autolla koiria. Jokaisen joka koiran kanssa matkustaa tulisi olla perillä siitä mitä ne vaatimukset on. Näin ei kuitenkaan ole vaan joko ihan välinpitämättömyyttä tai huolimatta rajojen yli saapuu (takuulla) päivittäin koiria joiden maahantuonnissa ei ole noudatettu annettuja määräyksiä.

Saapuvia koiria Helsinki-Vantaalla
Iltalehti uutisoi muutamia päiviä sitten että eilen, lauantaina järjestetään tehoratsia Länsisatamassa jossa tarkistetaan saapuvien koirien paperit. Syy tähän lienee osittain se että Helsingissä järjestettiin viikonloppuna koiranäyttely jonne odotettiin ulkomaisia osallistujia. Turun Sanomat kirjoitti tänään että tehoratsiassa oli tarkastettu parisen kymmentä koiraa joista viisi oli passitettu paluumatkalle puutteellisten tietojen vuoksi. Minusta tuo on paljon! 25% Suomeen pyrkineistä lemmikeistä ei täyttänyt maahantuonnin edellytyksiä. Tehoratsisasta oli vielä uutisoitu ennakkoon joten ehkä muutama saapuja on saattanut osata varautua asiaan ennakkoon. Kuinkahan suuri määrä olisi käännytyksen saanut ilman tätä ennakkovaroitusta? Moni ihan suomalainenkin koiransa kanssa reissaava jättää usein ekinokokkoosilääkityksen koiralleen hakematta vain siksi että "eihän koiria rajalla tarkasteta kuitenkaan". Tiedetään mitä että pitäisi mutta ei vaan viitsitä. Samalla tietenkin sen lisäksi että rikotaan tuontimääräyksiä otetaan myös melkoisia riskejä muillekkin tarttuvien tautien muodossa.

Koirien tuontia pitäisi valvoa huomattavasti nykyistä enemmän. Pistokoe on hyvä alku mutta jos siinäkin narahtaa noin paljon koiria niin kyse on varmasti melko laajasta ongelmasta. Valvontaa täytyisi todellakin lisätä rajoilla - ja joka ikinen koira käännyttää takaisin jonka paperit eivät kunnossa ole. Ei voida mennä asiassa myöskään resurssipulan taakse ja tästä syystä jättää valvonta pois. Kun kerran ongelmaa on niin jotain varmasti kannattaisi sitten tehdä. Uutisia saa lukea valitettavan usein pentutehtailukoirista joita Suomeen on salakuljetettu. Tapauksia paljastuu jatkuvasti jossa omistaja kiikuttaa ostamansa sairaan pennun eläinlääkäriin muutaman päivän jälkeen - ja sielä todetaan että passin merkinnät ovat puutteelliset. Koira piikille.

Lisää valvontaa rajoille siis. Jos ongelma on että eläinlääkäri on ainoa joka voi paperit tarkastaa eikä siihen riitä resurssia - olisiko paikallaan harkita josko sääntöä voisi muuttaa niin että Tullilla on oikeus tarkastuksia tehdä ja tarvittaessa toimia? Koirien laiton maahantuonti olisi melko helppoa saada lähes pysähtymään kun valvontaa olisi. Loppuisi se pentutehtaiden sairaiden koirien trokaaminenkin siihen. Samoin varmasti loppuisi myös vastuullisten rescuejärjestöjen syyllistäminen "sairaiden koirien tuojina" kun huomautettavaa ei heidän tuontiensa papereissa ole. Toisaalta taas - rescuetuojissa myös riittää yksittäisiä ihmisiä joiden velvoitteet ei ole kunnossa - siitäkin ongelmasta päästäisiin kun pari kertaa olisi Helsinki-Vantaalla käännytys koirille edessä. Oppisivat myös yksittäiset koiriensa kanssa matkustavat siihen että oikeasti siihen on hyvät syyt miksi niiden rokotusten täytyy olla ajan tasalla ja se ekinokokkoosilääkitys hakea; oli sitten kyseessä paluu lomamatkalta Suomeen tai näyttelykeikka.





keskiviikko 13. toukokuuta 2015

Koiraongelmia vai ongelmakoiria - mistä apua?

Kun ihmisen elämään ja kotiin muuttaa koira saattaa jossain vaiheessa tulla eteen tilanne jossa tarvitaan hieman apua. Tilanne toki voi tulla eteen myös kokeneellekin koiran omistajalle jossain vaiheessa, oma osaaminen ja keinot ei enää riitä. Ainahan kyseessä ei tarvitse olla käytösongelmainen koira tai mikään orastava ongelmakaan - omistaja haluaa vain lisää työkaluja toimimiseen koiran kanssa. Tässä vaiheessa aloitetaan yleensä surffaamaan nettiä läpi ja etsimään oman alueelta kouluttajaa avuksi.


Suomessa ei koirankouluttajien kirjoa valvo mikään taho ja itse asiassa kuka tahansa voi alkaa toiminaan kouluttajana, pistää pystyyn toiminimen ja alkaa laskuttamaan opeistaan perustui ne sitten mihin tahansa. Kuulostaa aika hurjalta vai mitä? Tutkinto on kyllä olemassa jonka voi näyttötutkintona suorittaa sekä tutkintoon valmentavaa koulutustakin on tarjolla. Suomen Eläinkouluttajat ry:n sivuilta löytyy lista kouluttajista jotka ovat suorittaneet alan ammattitutkinnon tai muuten osoittaneet ammattitaitonsa. Nämä kouluttajat ovat lisäksi sitoutuneet noudattamaan hyvää eläinkoulutustapaa kuten myös sitoutuneet eettisiin sääntöihin. (Lue tästä lisää)

Kouluttajan löytäminen voi olla haastavaa asiakkaalle juuri siksi että ala on täysin villi eikä (vielä) kuulu Valviran valvonnan alle. Toivottavasti asia muuttuu joskus ja kouluttajana voi toimia vain ammatillisesti pätevä henkilö joka noudattaa työssään hyvää eläinkoulutustapaa eikä käytä koulutuksessa eläinsuojelulain vastaisia keinoja tai muitakaan tapoja joiden on todettu olevan enemmän haitaksi kuin hyödyksi. Koiran käyttäytymisestä ja koulutusmetodeista on tehty lukuisia tutkimuksia ulkomailla ja Suomessakin. Käytettävän kouluttajan tulisi olla myös ehdottoman perillä näistä tutkimuksista ja noudattaa työssään metodeja jotka tutkitusti ovat koiralähtöisiä ja perustuvat tutkimustuloksiin. Niin hullulta kun se kuulostaa niin kyllä, joukkoon mahtuu myös lukuisia kouluttajia jotka eivät ole suorittaneet alan tutkintoa eivätkä myöskään perusta koulutustyyliään nykytietoon.

Kuinka sitten löytää se kouluttaja joka on ammattilainen? Kysy, kysy, kysy. Tutki ja perehdy. Lue tämä info ja käytä sen tuomaa tietoa valitessasi kouluttajaa. Aseta itsellesi kehys jonka laadulliset kriteerit kouluttajan tulee täyttää. Kysy kouluttajilta ketä harkitset heidän metodeistaan - ovatko ne linjassa nykysuositusten kanssa? Asiantunteva kouluttaja ei koskaan perusta koulutustapaansa koiran rankaisemiseen tai pakottamiseen. Asiantunteva kouluttaja perehtyy koiran käytöksen syihin - eikä vain pyri kikkakonstein korjaamaan oiretta. Koiran ongelmakäytöksellä on aina syynsä. Jos kouluttaja ohjaa "korjaamaan koiraa" esimerkiksi heittämällä kolisevalla purkilla koiraa kun se räyhää remmissä vastaantuleville polkupyörille - se ei hoida ongelmaa. Polkupyöristä tulee koiralle entistä epämiellyttävämpi kohtaamisen kohde koska siihen vielä lisätään epämiellyttävää ja pelottavaa äänekästä purkkia omistajan taholta. Järkikin sanoo että parempi tapa olisi opettaa koiraa rauhallisesti kohtaamaan polkupyöriä ja palkita oikeasta käytöksestä. Kiinnittää huomio positiiviseen käytökseen palkitsemalla eikä kyttäämällä häiriökäytöstä josta seuraa heti koiralle epämiellyttävä rankaisu.

Kun kouluttajaa etsii kannattaa tietenkin myös kysyä mistä kouluttaja on taitonsa hankkinut. Onko hänellä tuo yllämainittu tutkinto? Muita opintoja eläinten käyttäytymisestä tai kouluttamisesta? Kuinka hän pitää yllä ammattitaitoaan? Millaiset tilat hänellä on koulutukseen? Onhan kouluttaja / kouluttajan edustama yritys varmasti myös kaikin puolin määräysten mukaisesti toimiva eli maksua ei pyydellä esim käteisellä, nettisivuilta on löydettävissä selkeästi yritysinfot, y-tunnukset ja muut vaaditut?

Muista erityisesti kouluttajaa valitessasi että kyse on sinun koirastasi. Sinä haluat koirallesi parhaan mahdollisen avun mikä nyt ongelma onkaan - tai itsellesi parasta mahdollista tietoa. Sinä et halua toimia kouluttajan kanssa jonka metodit ovat kyseenalaisia, joka ei ole pätevä, jonka ammattitaito ei ole ajantasaista ja jonka koulutusmetodit saattaavat olla jopa ristiriidassa eläinsuojelulain kanssa. Ole siis tarkkana - tee taustatyö kunnolla - vaadi ammattitaitoa ja osaamista. Sinä haluat koiran joka on tasapainoinen, iloinen ja tottelevainen. Valitse kouluttaja joka tähtää tähän käyttäen metodinaan positiivisia, tutkittuja tapoja. Älä lähde kouluttajan kelkkaan jonka uskomukset ovat vanhentunutta tietoa susista sekä johtajuusideologiasta ja jonka tavat ovat pelottelua, alistamista ja rankaisua.

Alla listattuna erittäin hyvää lukemista aiheeseen liittyen.









tiistai 12. toukokuuta 2015

Oletko (oletteko) aikuinen, koiraton perhe - mutta koiraa vailla?

Jos otsakkeen vastaus oli KYLLÄ niin read on! Blogi avustaa jälleen uuden kodin tarpeessa olevaa koiraa löytämään loppuelämän kotinsa.

Tällä kertaa jeesailemme Roopea!

Faktat:


  • uros (kastroitu)
  • kääpiöpinseri 
  • kohta 7 vuotta vanha
  • sijainti Keski-Suomi
  • sisäsiisti
  • kävelee nätisti remmissä

Roope tarvitsee uuden kodin - sellaisen missä ei ennestään ole koiria. Roope on jo kertaalleen joutunut vaihtamaan kotia. Roope ei ole ongelmakoira. Syy siihen että Roopelle haetaan uutta kotia on nykyisen kodin muut koirat. Roope stressaa kovasti muista koirista. Kun Roope on paikassa ainokaisena koirana hän on huoleton, iloinen ja reipas koira. Roope rakastaa tarkkailua ja lenkkeilyä. Sopisi siis mainiosti kotiin jossa tykätään liikkua. 

Roopen nykyinen koti panostaa nyt kaikkensa sille että Roopelle löydetään paras mahdollinen koti missä hänen ei tarvitse stressata muista koirista. Luopumispäätös ei ole helppo joten aikaa on löytää se uusi koti. Ovat koittaneet työskennellä Roopen kanssa koskien muiden koirien kanssa elämistä mutta pitkällisen yrittämisen jälkeen ja nähtyään miten koira rentoutuu saadessaan olla ainokainen ovat tehneet päätöksen etsiä Roopelle kodin, sellaisen jossa saa olla perheen ainoa koirajäsen. Roopelle etsitään ensijaisesti kotia perheestä missä ei  ainakaan ihan pieniä lapsia ole. 

Blogi toimii tässä vain kanavana eikä vastaa koiran kodin etsinnästä ja luovuttamisesta. Kaikki lisäkyselyt ja tiedustelut voi laittaa tästä sähköpostilla. Mikäli olet innostunut antamaan Roopelle kodin kerrothan sähköpostissasi hieman perheestäsi, kodistasi, elämästäsi.

Lue lisää kääpiöpinseristä rotuna tästä.