Apua! Kesä, loma, reissu ja koirat

Koiran omistamisen varjopuoliin - tavallaan - kuuluu se että ihmiset tykkää reissata ja välillä joutuu olemaan poissa kotoa muista syistä. Kyseessä saattaa olla loma, työmatka tai nopea tilanne jolloin koirille tarvitaan hoitajaa. Joillekkin helppo nakki; on tuttu, hyvä hoitaja. Joskus taas ei. Kun tuttua hoitajaa ei ole niin mitä tehdä?

Koirat on erilaisia siinä missä tilanteetkin kun hoitajaa tarvitaan. Jos ajattelen omakohtaisesti tilannetta hoitoasian suhteen niin meillä on sekä helppoja koiria - että ei niin helppoja. Onneksi meidän lomareissut on aina olleet hyvissä ajoin tiedossa - on ystäviä ja hyviksi todettuja hoitajia ketä huudella apuun. Kuitenkin - aina - koen että koirilla on mukavampaa olla omassa kotona hoitajan kanssa kuin kyläilemässä. Meidän koirista varsinkin Musti ja Jimi ovat hyvin herkkiä uusille tilanteille ja ihmisille. Artun kanssa hoitajan pitää ymmärtää että kyseessä on hyvin metsästysviettinen vinttikoira. Mäyrä taas… Noh - lähtee kenen tahansa kanssa minne tahansa ja rakastaa kaikkia, mutta mäyräkoiramaiseen tapaan haukkuu ja hankkii häädön kelle tahansa kerrostalosta. Pippa nyt vähään tyytyväisenä on helppo hoitolainen. Taitaa nuo lyhyet lomareissut enemmän stressata meitä omistajia kun huolettaa että onhan kotona kaikki varmasti hyvin vaikka tietää että oikeiden ihmisten hallussa ei hätää ole - ja jos on niin kertovat kyllä. Ihan kelle tahansa en koiriani hoitoon antaisi - enkä kotiini ottaisi. Enkä veisi hoitolaan. Hoitoloita on hyviä - mutta en omia koiriani veisi ihan siitä syystä että meidän koirita 4/5 on rescuetaustaisia ja viettäneet aikaansa tarhoilla, häkeissä. Voi olla että inhimillistän koiriani tässä tapauksessa koska en halua heitä hoitolan koppeihin - mutta mieluummin valitsen toisen vaihtoehdon. Paitsi alla mainittua.

En ikinä antaisi koiriani hoitoon yksittäiselle ihmiselle joka hoitaa koiria kotonaan ja veloittaa siitä rahaa. Miksikö? Siksi että kuka tahansa voi tehdä niin. Taksat ovat about samoja kuin koirahoitoloiden joissa usein on eläinalan koulutuksen saaneita ihmisiä töissä, kunnossa on vakuutukset, tilat ja hoidosta tehdään sopimus. Yksityinen ihminen saattaa veloittaa ihan samaa summaa kuin hoitola - mutta maksamatta jää esim verot. Mitään takeita ei ole siitä että koiraa hoidetaan kuten luvataan ja jos jotain sattuu niin kuka maksaa? Työnteettäjänä olet maksanut pimeästi jolllekkin joten korvauksia on vaikea hakea. Onko tilat oikeasti sellaiset kuin pitää, viedäänkö koiria ulkoilulle, aktivoidaanko niitä kuten luvataan? Et voi tietää. Luotettavakin hoitaja saattaa olla jotain muuta. Jos joku ilmoittautuu koirasi luokseen ottamaan ja alkaa siitä pyytämään korvausta niin silloin kannattaa kysyä että mitenkäs hoitajan omat velvoitteet - maksetaanko verot? On eri asia jos koiran omistajana tarjoat vaivanpalkkaa tuliaisina tai pienenä korvauksena kuin se että yksittäinen ihminen, hoitopaikkaa tarjotessaan pyytää käteiskorvausta. Hälytyskellot! Puolin ja toisin sopparit taas on erikseen - jos hoidat mun mä hoidan sun joskus - mutta se että yksittäinen ihminen pyytää pimeänä hoitorahaa…. Ei ole ok.

Ai palasitte sitte? Tuliaiset?

Me hoidamme muiden koiria kotonamme satunnaisesti - ja satunnaisesti myös meillä on rescueyhdistysten koiria koiria hoidossa. Tosin ilman korvausta koska emme ole hoitola, meillä ei ole toiminimeä tai yritystoimintaan oikeuttavia lupia. Rahaa ei pyydetä - mutta toivomme aina että pidempi aikaisissa (yli viikon) omistaja tuo koirien ruuat mukanaan ja omistajat tekevät lahjoituksen jonnekkin kodittomia koiria auttavien tahojen tilille - tai matkallaan vie kohdemaan tarhoille ruokaa. Yhtään hoitolaista emme ota ilman ennakkotutustumista - meidän kotiin, ihmisiin ja meidän koiriin. Homman pitää toimia ja säännöt selvillä. Teemme tätä hommaa omien resurssien rajoissa - koska meillä kuitenkin on viisi omaa koiraa. Omille koirille ei myöskään ole hyväksi se että koko ajan kotioloissa ramppaa vieraita hoitolaisia sillä tottakai se aina stressaa - tästä syystä meidän ovet avautuu vain harvoin. Ihmisiä stressaa myös ja erityisesti koiria jos koko ajan porukkaa ramppaa - aina pitää sopeutua. Aina se on se säätö. Ja aina pitää olla plan b koska koirat on koiria - kun vakiintuneeseen laumaan tuodaan uusi yksilö aina voi sattua jotain. Kannattaakin kysyä ihmisiltä ketkä koiria hoitaa - korvausta vastaan tai ilman varsinkin jos heillä on omia koiria - että kuinka usein hoitolaisia on. Saahan omatkin koirat hengähtää omassa laumassaan vai onko jatkuva ramppaaminen ja epätasapaino se tilanne missä koirat ja ihmiset elää? Asia on tietenkin ihan ok jos hoitolaisille on varattu omat tilat - mutta jos hoito tapahtuu ihmisten ja koirien kodissa missä on jatkuva trafiikki - koiraa tulee ja menee - niin eihän se ole tasapainoinen tilanne.

Jos et siis saa koiranhoitajaa tutunkauppana, kavereilta tms niin vie hoitolaan joka toimii velvoitteiden mukaan. Tutustu paikkoihin ja lue kokemuksia. Älä anna koiraasi hoitoon kellekkään randomille yksityishenkilölle, tutulle tai puolitutulle joka tarjoaa hoitopaikkaa ja haluaa taksaa käteisenä, veroja ja velvoitteita kiertäen. Muutaman kympin hoitopalkkio apua tarvitsevan tarjoamana on eri juttu kuin se että yksityishenkilö tarjoaa apuaan - ja ilmoittaa mitä se maksaa. Ja aina tietty niiden tuttujenkin kanssa pitää tehdä selväksi kuinka toimia, mitä tehdä, minne soittaa. Aina voi sattua jotain.

Meillä oli juuri takana kiva loma omassa entisessä kotimaassa josta hieman koira-asioissa kirjoitin täällä. Tuttu ihana hoitaja joka on nyt ihan loppu koska omistajina emme voineet olla huolehtimatta ja tekstareita pommitettiin vaikka tiesimme että hyvinhän ne pärjää. Koirat oli iloisia kun kotiin tultiin, tietty vähän piti olla loukkaantuneita kun joka hemmetin vuosi jätetään - mutta vähän ovat koittaneet kyllä etsiä että missäs meidän omahoitaja. Hyvä hoitaja on kultaa.